Maanantain Mauton: Castelão
Tommi | 28.10.2013 | 08:00

Rakas Hyvä Arvon Arvoton Castelão,

Tämä on henkilökohtainen tilitykseni Sinulle, Sinusta.

Emme tule toimeen keskenämme. Tarkemmin sanottuna minä en tule toimeen Sinun kanssasi.

Olet Portugalin viinien anti-Midas ja pilaat lähes poikkeuksetta kaiken, mihin kosket. Silti yrität häpeilemättä lyöttäytyä seuraani. Kun aiheuttamiesi pettymysten jälkeen se ei enää onnistu avoimin kortein, yrität nykyisin pelkurimaisesti peittää todelliset kasvosi esiintymällä salanimellä tai piiloutumalla maukkaampien maanmiestesi tai mamujen joukkoon.

Ymmärrän toki, että olet kateellinen Sinulla lattiaa pyyhkivien maanmiestesi ylivertaisuudesta. Totuuden tunnustaminen on kuitenkin viisauden alku, joten luovuta jo suosiolla ja jätä estradi Sinua kyvykkäämpien haltuun. Saisivat puolestani viedä loputkin suojatyöpaikkasi kokonaan.

Miksi taot päätäsi seinään ja yrität todistella itsellesi ja muille olevasi muuta kuin olet – piirikunnallisen tason punikki, joka tarvitsee tammimailalla rusikoinnin ja 15 vuotta kostean kellarin kylmyydessä suoritettua palvelusta noustakseen esillepanokelpoiseksi?

Pinnallisen hedelmäsi alla olet häiritsevän usein pisteliäs, karvas ja tanniinisuudeltasi raaka. Joku kuulemma kutsuu niitä luonteenpiirteiksi, mutta minä kutsun niitä luonnehäiriöiksi. Vain kerran olen onnistunut taltuttamaan piikkisi, sulkemalla Sinut ilman pipoa viideksi päiväksi ja yöksi lokakuiselle takapihan terassille. Served you right, punk.

Maistut myös toisinaan omituisesti salmiakille. Oletko kuitenkaan pysähtynyt pohtimaan, miksi joku haluaisi punkkunsa maistuvan apteekkarin pastilleille? Niin, aivan.

Lukuisten testikertojen jälkeenkään en voi ymmärtää Fonte do Becon vuosi vuoden jälkeen saamaa hehkutusta. Uutta Dona Ermelindaa en saanut alas kahta suullista enempää. Cabeça de Toiro Reserva on poikkeus sääntöön – mutta siinä vikisetkin kuin kirppu kuninkaasi Touriga Nacionalin komentaessa aromikomppaniaa. Samoin Quinta das Setencostas toimii vain, koska olet saanut tiimiisi mukaan asiansa Sinua paremmin hallitsevan kollegakolmikon.

Ehkä jonain päivänä vielä yllätät ja tarjoilet minulle kerrankin odotuksia paremman lasillisen. Siihen asti olen tänään itseltäni hakenut ja ilman käsittelyä hyväksynyt Sinua koskevan ja välittömästi voimaan astuvan lähestymiskiellon. Sen rikkomisesta seuraa ankarin mahdollinen rangaistus: sylkäisen Sinut takaisin lasiin.

Opitpahan olemaan.

Epäkunnioittavasti,

Tommi

Tunnista ja vältä: Castelão

(aiemmat Mauttomat löydät täältä ja täältä)

 



Perjantain Parempi Puteli: Ugo Lequio Barbaresco Gallina 2009
Tommi | 25.10.2013 | 08:00

Alko 417687 (21,90 e) (myös 2010 ehti juuri Alkon hyllyyn)
Rypäleet: Nebbiolo 100 %
Maa / alue: Italia / DOCG Barbaresco
Tuottaja: Ugo Lequio

Kuva: Alko

Taustaa: Barolo ja Barbaresco – Piemonten kuningas ja kuningatar, Nebbiolo-lajikkeen maskuliini ja feminiini. Tai oikeastaan näin stereotypiat määriteltiin vain ennen vanhaan, sillä viime vuosina naapureiden tyylit ovat lähestyneet toisiaan eikä niiden tunnistaminen onnistu enää välttämättä edes huippuasiantuntijoilta. Barbarescot ovat näistä kahdesta selvästi tasalaatuisempia johtuen mm. Baroloon verrattuna reilusti pienemmästä ja siten maaperältään ja ilmastoltaan homogeenisemmästä viljelyalueesta. Tyylien vaihtelua saadaan silti aikaan mm. rypäleiden kypsyyden, uuttamisen ja tammikypsytyksen eri variaatioilla.

Barbarescon kunnan itäpuolella sijaitsevassa Neiven kylässä tuotetaan yleisesti ottaen Barbarescon luokitusalueen tuhdeimmat tulkinnat, vaikka poikkeuksia luonnollisesti löytyykin. Kylän länsilaidalla sijaitseva Gallina on eräs alueen tunnetuimmista ja arvostetuimmista tarhoista. Tämänkertaisen PPP:n tuottaja Ugo Lequio taasen on jo 1980-luvun alussa ensimmäiset viininsä Gallinan rinteestä pullottanut ja alueen minimivaatimuksia pidempiä kypsytysaikoja suosiva herrasmies (huom. kyseessä ei ole ensi käden tieto vaan kirjoittajan romantisoitu näkemys, jonka mukaan Italian pientuottajapopulaatio koostuu poikkeuksetta hienoista leideistä ja herrasmiehistä).

Gallinan rinnetarha, taustalla Barbarescon kylä ja kohtalainen alppimaisema. Kuva: Robert ja Leslie Alexander

Hiljattain mm. Koskelon Arton Huomenta Suomessa esittelemä Ugo Lequio Barbaresco Gallina on alueen korkeahkoon hintatasoon nähden miellyttävän maltillisesti hinnoiteltu. Samalla tämä on Alkon vakiovalikoiman ainoa laatuaan, johon totean en-ihan-ekaa-kertaa: wtf? Viini kypsyi tuottajan mukaan 20 kuukautta suurissa, 2500 litran tammiastioissa ja vielä 6 kuukauden ajan pullossa ennen myyntiin työntämistä. Alkon tietojen mukaan tammikypsytys tapahtui 500 litran tynnyreissä (joista kolmasosa uusia) ja sen jälkeen mehu pehmeni vielä kalenterin verran suurissa tammisammioissa – yhteensä siis 3 vuotta puun hellää kosketusta ennen pullotusta. Totean tähänkin en-ihan-ekaa-kertaa: wtf, kuka on oikeassa? Lirutettu pulloon joka tapauksessa keväällä 2012, joten pulloikääkin on jo mittarissa puolisentoista vuotta. Nebbiolo-rypäle tarvitsee usein 5-10 vuotta pehmetäkseen riittävästi, mutta alamme ilman muuta lähestyä hetkeä, jolloin Ugo-herran herkku kannattaa avata ensimmäiseen testiin. Hey ho, lezz go!

Silmä: Keskisyvä, reunoilta reilusti oranssiin vivahtava rubiini – ammattikielellä tiilenpunainen.

Nenä: Aluksi melko sulkeutunut, mutta kolmen tunnin dekantoinnin jälkeen alkaa tapahtua: huumaavaa kirsikkaa, orvokkia, tyylikästä tammea, pölyä, muskottia ja teetä. Oh Baby!

Suu: Hentoisen oloisesta ulkoasusta johtuen Nebbiolo-vinettojen täyteläisyys, tuhti tanniinisuus ja hapokkuus pääsee yllättämään lähes aina – niin nytkin. Tuoksun profiilia seurailevan makustelun jälkeisessä tunnelmassa tanniinit, hapot ja mausteisen karpaloiset ja kirsikkaiset vaikutelmat paiskaavat kättä tiukasti ja pitkään.

Käyttö: Syksyinen, tummista sienistä keitelty ja tryffeliöljyllä (ja optimitilanteessa aidolla tryffelillä) maustettu risotto. Myös lammas -ja riistaruoat. Dekantoi vähintään 2 tuntia ennen nauttimista, mutta tässä enempi on aina parempi ja aromipöllyn huumaavuus kasvaa lähes lineaarisesti suhteessa käytettyyn aikaan.

Tuomio: Upeassa kuosissa oleva ja lajissaan erinomaisen hinta-laatusuhteen viini on erittäin nautinnollinen jo nyt, mutta monipuolistuu ja herkullistuu vielä ainakin 5 vuoden ajan. Ei voi muuta sanoa, kuin NAMI NAMI, JOUSTOA POLVIIN!

(maahantuojan näytepullo)

 



Alkon uutuudet: lokakuu 2013
Tommi | 15.10.2013 | 08:00

Alkon lokakuun reilun parinkymmenen viinin uutuuslista sisälsi ennakkoon ajatellen ihan mielenkiintoista tavaraa. Voihan vinetto testasi (paria poikkeusta lukuun ottamatta) koko sarjan muutamalla syyskuulta lisätyllä tuotteella ryyditettynä. 26 maistetun viinin joukosta löytyi yksi todellinen helmi, neljä muuta kiitettävän arvion saanutta pullotetta ja lisäksi kaksi alle kympin mainitsemisen arvoisen hinta-laadun viiniä. Yhden miehen testiryhmämme toteaa silti, että lokakuun uutuustarjonta kuvaa harmillisen osuvasti viinitarjonnan yleistä tilaa: tasaisen varmaa, mutta ei-niin-kovin-innostavaa peruslaatua on tarjolla jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta valtavirrasta poikkeavien erityisherkkujen metsästys käy välillä ihan työstä. Ei tosin sillä, että siinä työssä olisi mitään vikaa… siispä: Alkon uutuudet, s’il vous plaît.

(kuvat: Alko)

 

HUIPUT

Patrono Noto Nero d’Avola 2010 (PUNA)

Alko 423377 (19,84 e)
Rypäleet: Nero d’Avola 100 %
Maa / alue: Italia / DOP Noto
Tuottaja: Feudo Ramaddini

Lyhyt kuvaus: Kaakkois-Sisilian rannikolla sijaitseva Noton viinialue on pieni ja aiemmin paremmin tunnettu makeista Moscato-viineistään. Paikallisten, laadukkaiden punaisten tuotantomäärät ovat pieniä ja tätäkin on tuottajan mukaan tehty vain 5.000 pullon erä, josta on onneksi saatu Suomeen asti jonkinlainen allokaatio. Väri on jo hieman kehittynyt ja reunoilta tiilenpunaiseen vivahtava, syvähkö rubiini. Huumaavasta tuoksusta löytyy mm. hapankirsikkaa, tyylikästä tammea ja yrttejä. Keskitäyteläinen maku on keskitanniininen ja Etelä-Italialle epätyypillisen hapokas. Hapankirsikan dominoidessa meininkiä ovat mukavasti kehittyneet nahkaiset aromit vasta nousemassa esiin. Todella hieno kumppani vaikka kevyen yrttiselle ja tomaattiselle lihapadalle tai sopivasti ruskistetulle ja tomaattikastikkeen kera tarjoillulle karitsankareelle. Pari vuotta lisää pulloikää virittänee kokonaisuuden lähes täydelliseksi Nero d’Avola –nirvanaksi. Italia, I love you.


KIITETTÄVÄT

Bel Echo Wairau Valley Greywacke Pinot Noir 2011 (PUNA)

Alko 461597 (19,60 e)
Rypäleet: Pinot Noir 100 %
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Wairau Valley, Marlborough
Tuottaja: Clos Henri

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä tiilenpuna. Hieno tuoksu! Kirsikkaa, orvokkia, mausteita. Keskitäyteläinen maku on jopa hieman kehittynyt ja omaa reilusti potentiaalia. Happoja olisin kaivannut aavistuksen lisää, mutta muuten lasissa lepää oikein nassakka ja tyylikäs NZPN. Lintuviini, jos mikä.

Amplus One 2010 (PUNA)

Alko 481624 (11,97 e / 0,375 l)
Rypäleet: Carmenère, Cabernet Sauvignon, Syrah
Maa / alue: Chile / DO Cachapoal Valley
Tuottaja: Santa Ema

Lyhyt kuvaus: Puolikas pullokoko. Syvä, reilusti violettiin vivahtava purppura. Tuoksu on yllättävän ranskalainen, vakavuudessaan kiehtova – herukkaa, tammea, mausteita. Täyteläinen ja keskitanniininen maku on Bordeaux’maisen kuivakka, mutta Carmenèren paprikaan vivahtava hedelmä tuo kuitenkin viinille omaakin persoonallisuutta. Tämä on hyvä tilaisuus kokeilla vakavampaa chileläistyyliä kohtuukustannuksella. Rinnalle hyvää pihviä, yrttistä pataa tai grillipossua.

Château Malartic-Lagravière 2010 (PUNA)

Alko 412657 (71,20 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot
Maa / alue: Ranska / AC Pessac-Léognan
Tuottaja: Château Malartic-Lagravière

Lyhyt kuvaus: Täysin läpinäkymätön, musteisen purppurainen. Mustikkainen, mustaherukkainen, kevyen tamminen, mausteinen. Täyteläinen, tanniininen. Vaatii aikaa saadakseen monitahoisuutta. Vihatun ja rakastetun Michel Rollandin kellarimestaroima, modernin laidan Bordeaux sen ystäville.

Château de Rayne Vigneau 2010 (MAKEA)

Alko 523124 (29,90 e / 0,375 l)
Rypäleet: Sémillon, Sauvignon, Muscadelle
Maa / alue: Ranska / AC Sauternes
Tuottaja: Château de Rayne Vigneau

Lyhyt kuvaus: Puolikas pullokoko. Keskisyvä, kirkkaan keltainen. Tuoksu on reilun jalohomeinen, lisäksi tuhtia hunajaa ja sitrushilloa sekä 12-18 kuukauden tammikypsytyksen tuomaa vaniljaa. Makea, muttei onneksi aivan ällömakea makuprofiili on hunajaisen mausteinen ja tammi on tyylikkäästi läsnä ilman, että se dominoisi liikaa. Happojakin löytyy kohtalaisesti ja niinpä tämä on oikeinkin kiva Sauternes joko nyt nautittavaksi tai 10-15 vuoden kypsytykseen, jolloin koko viinityylin vahvuudet pääsevät kunnolla esiin.


HYVÄ HINTA-LAATU

Copa de Vina, ei vuosikertaa, hanapakkaus 2l (VALKO)

Alko 532038 (19,48 e / 2 l)
Rypäleet: Sauvignon Blanc, Chardonnay
Maa / alue: Chile / Curicó, Central Valley
Tuottaja: Quantum Wine / Solera Group

Lyhyt kuvaus: Pohjoismaisen tuottajan yksiselitteisesti nimetty Chardonnay/Sauvignon Blanc –sekoite. Hyvin vaalea keltainen. Tuoksussa tunnistettavissa molemmat lajikkeet: ensin SB:n herukanlehti ja sitten Chardonnayn trooppinen voi. Maku on kuiva, hyvin hapokas ja kevyen hedelmäinen. Vihreää omenaa, herukkaa, ripaus keltaluumua. Suoraviivaisen viinin litrahinta jää alle kympin, jolla saa hintaan nähden asiallisen setin myös ruokapöytään. Äyriäiset, rasvaiset kalat, raikkaat salaatit – sellaisenaan monelle (ei minulle) ehkä turhankin hapokas.

Emilia Appassimento 2011 (PUNA)

Alko 420787 (9,98 e)
Rypäleet: Corvina Veronese, Rondinella
Maa / alue: Italia / IGT Rosso Veronese (Veneto)
Tuottaja/maahantuoja: Zengo Import

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä rubiini. Appassimento-viinien usein tympeän sokerisessa maailmassa tämä on miellyttävän vakavasti otettava pullote ja vieläpä alle kympillä. Melko täyteläinen, hyvä tanniini- ja happorakenne. Hapankirsikkaa, mausteita ja maamaisuutta. Monikäyttöinen liharuokaviini.

 



Perjantain Parempi Puteli: Domaine Laroche Chablis Premier Cru Les Vaudevey 2009
Tommi | 11.10.2013 | 08:00

Alko 585597 (25,90 e)
Rypäleet: Chardonnay 100 %
Maa / alue: Ranska / AC Chablis Premier Cru Les Vaudevey
Tuottaja: Domaine Laroche

Kuva: Alko

Taustaa: Burgundin pohjoisin ja sen ydinalueista täysin erillinen, viileä Chablis’n viinialue tuottaa vinkkuintoilijoiden iloksi Chardonnay-rypäleestä kuivia, puhtaan hapokkaita ja mineraalisia valkoviinejä. Ilmastotekijöiden lisäksi yhtälössä merkittävää osaa näyttelee alueen parhaita osia peittävä erikoislaatuinen Kimmeridge-maaperä, joka koostuu lähes kliseisen savi-kalkkikivi –yhdistelmän lisäksi fossilisoituneista osterinkuorista.

Pohjoisen sijainnin tuomien lähes dramaattisten vuosikertaerojen syinä vuorottelevat mm. kukintaa estävät tai tuhoavat keväthallat, hailakkaa hedelmää ja kitalakea kirvelevän korkeaa hapokkuutta aiheuttavat kylmät ja sateiset kesät, sekä happorakenteen tuhoavat, löysiä ja raskaita viinejä luovat saunakuumat hellekesät.

Tammimausteen käyttö on Chablis’ssa selvästi eteläisempää Burgundia vähäisempää. Peruskama Petit Chablis ja Chablis ei juuri puunsyitä näe, mutta parhaiden tarhojen pinnistämät Premier Cru- ja etenkin Grand Cru –viinit käytetään ja/tai kypsytetään nykyisin melko usein tammessa. Alueen traditionalistit ja modernistit ovat tammituksen saralla napit vastakkain; ilmiö on kovin tuttu monilta muiltakin perinteisiltä viinialueilta. Aiheen ongelmatiikassa on kuluttajan kannalta lähinnä hyviä puolia, sillä eri koulukunnat tarjoavat meille mahdollisuuksia kokeilla eri tyylilajeja ja valita kukin omat suosikkimme. Markkinoiden näkymätön käsi karsii kauppojen hyllyiltä lopulta ne heikommin pärjäävät kokeilut.

Larochen viinitalon tarina ulottuu aina vuoteen 1850 asti ja viiden sukupolven jälkeen nimekkään tilan johdossa on nyt Michel. Ruuvipenkissä odottavan Laroche Chablis Premier Cru Les Vaudevey 2009:n rypäleet tulevat Beinen kylästä. Tammea zero dosage.

Silmä: Keskisyvä keltainen.

Nenä (tunnin dekantoinnin jälkeen): Kypsää sitrusta, kevyttä voimaisuutta, piikiveen vivahtavaa savuisuutta, yrttejä. Sanalla sanoen tyylikäs. Uhkuu valtiomiesmäistä, jännittävällä tavalla reservissä pysyttelevää voimaa.

Suu: Täyteläinen, voimakas, hapokas, mineraalinen. Tuoksun aromit yhdistettynä reippaaseen, mutta ei ylilyötyyn hapokkuuteen ja tuoksua väkevämmin esiin nousevaan voimaan. Hieno, piste.

Käyttö: Vaalea, paistettu kala sienikastikkeella. Myös joka pojan ja tytön perjantai-perusmättö osterit.

Tuomio: Todella hieno ja nelivuotiaana vielä hyvin nuorekas. Toinen mokoma lisää kokemusta ja kiehtovat tertiääriaromit alkavat päästä oikeuksiinsa. Laroche todistaa jälleen kerran, että Premier Cru on ehdottomasti Chablis’n parhaan hinta-laatusuhteen kategoria.

(maahantuojan näytepullo)

 



Wolfberger (W)3 2011
Tommi | 4.10.2013 | 16:00

Alko 597157 (9,99 e) (Alkossa jo vuosikerta 2012)
Rypäleet: Riesling 50 %, Muscat 30 %, Pinot Gris 20 %
Maa / alue: Ranska / AC Alsace
Tuottaja: Wolfberger

Kuva: Alko

Taustaa: Jos pitäisi valita vain yksi maa tai alue, jonka viinejä olisit velvoitettu lipittämään koko loppuelämäsi, mikä se olisi? Punkkujen osalta oma valintani on ilman muuta mahtavan monipuolinen Italia. Valkoviinien mittelön veisi sen sijaan niukalla korkinmitalla Saksan ja Itävallan nenän edestä Alsacen lumoavan kaunis viinitaivas Koillis-Ranskassa, Saksan vastaisella rajaseudulla.

Hienot rypälelajikkeet ja hedelmäiset, persoonallisen mausteiset aromit sopivat kuin korkki pulloon alueen saksalaisvaikutteisen keittiön kanssa. Tyylien ja makeusasteiden laaja kirjo on toisaalta rikkaus, mutta toisaalta se on alati kiristyvän kilpailun puristuksessa vaikeuttanut alueen viinien johdonmukaista brändäämistä. Sisäisen matematiikkanörttini mielestä oivaltavasti nimetty ja hyvän hinta-laatusuhteen Wolfberger (W)3 on kolmen perinteisen Alsace-lajikkeen sekoite.

Silmä: Keskisyvä kullankeltainen.

Nenä: Riesling dominoi lievästi herkullista tuoksua, jossa sitrus, omena ja ripaus piikiveä sekoittuu Pinot Gris’n trooppiseen hedelmään ja Muscatin hajuvesimäisyyteen – jessss!

Suu: Pienellä jäännössokerilla pyöristetty, mutta silti kuivan puolella pysyttelevä maku on reilun hedelmäinen ja kevyen mausteinen. Suutuntuma on alueelle ja erityisesti PG:lle tyypillisesti hieman öljyinen eikä aivan odotetun hapokas, vaikka pikku purskuttelun jälkeen ikenissä hivenen kutiaakin. Aavistus lisähappoja ja –raikkautta ei tekisi yhtään pahaa.

Käyttö: Tarjoile kolmanteen potenssiin viilennettynä kala-, kana- ja varsinkin possuruokien seuralaisena.

Tuomio: Kun kympillä tarjotaan hyvää Alsace-kamaa, on tilaisuuteen tartuttava. Vivahteikkaampaakin toki löytyy muutamalla lisäeurolla, mutta hintaluokassaan (W)3 on omissa kirjoissani strong buy.

(maahantuojan näytepullo)