Alkon uutuudet / kesäkuu 2014
Tommi | 24.6.2014 | 20:15

Voihan vinetto testasi jälleen läpi Alkon uutuudet, jotka tarjoavat kesälomien ratoksi useita tutustumisen arvoisia pullotteita sekä valkoisten että punaisten pataljoonista. Etenkin kolme hienosti kypsynyttä herkkua saivat monopolin nuoreen ja suoraviivaiseen peruskauraan kyllästyneen nenäni villiintymään lähes euforiseen kesätunnelmaan. Enää tarvitaan se kesä.

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Matarromera Prestigio 2005 (PUNA)

Alko 484297 (29,90 e)
Rypäleet: Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Merlot
Maa / alue: Espanja / DO Ribera del Duero
Tuottaja: Matarromera

Jo lähtökohtaisesti on mahtavaa saada monopolin valikoimaan valmiiksi kypsytetty Ribera del Duero. Läpinäkymättömän syvä tiilenpuna. Herkullinen, jo mukavasti kehittynyt profiili tarjoilee kuivattuja hedelmiä, mausteita ja jopa suklaata. Maku on täyteläinen ja tanniininen hedelmähappojenkin tukiessa kokonaisuutta hyvin. Tuhti ja konsentroitunut maku kantaa pitkälle jälkimakuun ja kokonaisuus on silti suhteellisen raikas. Hieno viritys, joka kestää kellarissa vielä toiset 9 vuotta. Tanniinit kipristelevät ikenissä vielä pari minuuttia nielaisun jälkeen. Tuhdeille liharuoille.

McGuigan Bin 9000 Semillon 2007 (VALKO)

Alko 573077 (24,50 e)
Rypäleet: Sémillon
Maa / alue: Australia / Hunter Valley
Tuottaja: McGuigan Simeon Wines

Hunter Valleyn legendaarisia Semillon-viinejä näkyy Alkon hyllyillä aivan liian harvoin, mutta nyt valikoimaan on saatu jo mukavasti vuosia vyön alle kerännyt McGuiganin tuotos. Tämän kohdalla rehellisesti sanoen toivoin etukäteen, että laatu vakuuttaisi. Keskisyvää lähestyvä kullankeltainen. AAAAH, mikä ihana tuoksu. Keltaluumu, reilu yrttisyys ja pulloiän suoma kevyt petrooli sulautuvat kepeän 11 voltin myötä leijuvan seksikkääksi valkoviinikokemukseksi. Reilu hapokkuus suo vielä useita kellarivuosia lisää. Ostoslistalle meni.

Quinta da Bica Reserva 2004 (PUNA)

Alko 449307 (20,10 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Alfrocheiro, Jaen, Tinta Roriz
Maa / alue: Portugali / DOC Dão
Tuottaja: Quinta da Bica

Pienen perhetuottajan kymmenvuotias punkku Portugalin pohjoisen puoliskon keskiosista. Erittäin syvä rubiini/tiilenpuna. Ikääntynyttä vuosikertaportviiniä muistuttava tuoksu viestii kuivattuja hedelmiä, nahkaa ja mausteita – maan kuningaslajike Touriga Nacional hieroo jälleen hajuepiteeliä nautinnollisesti. Täyteläinen ja tanniininen maku seuraa tuoksua ja on kerrassaan hieno. Kypsyy hyvin vielä 5-8 vuotta. Alan pikku hiljaa olla vahvasti sitä mieltä, että Portugali ei juurikaan petä 20+ –hintaluokassa.


KIITETTÄVÄT

Belgvardo Vermentino 2013 (VALKO)

Alko 513027 (14,90 e)
Rypäleet: Vermentino
Maa / alue: Italia / IGT Toscana
Tuottaja: Marchesi Mazzei

Mielenkiintoinen ja ruokaviinien luvattu lajike, tällä kertaa Toscanan länsirannikolla sijaitsevalta Maremman viinialueelta. Vaalea keltainen. Erittäin kutsuva tuoksu, jossa kypsää sitrusta, karviaismehuisuutta ja yrttejä. Rapsakka hapokkuus tekee tästä erinomaisen ja monipuolisen ruokaviinin.

Roger Champault Sancerre les Pierris Rosé 2013 (ROSÉ)

Alko 480987 (15,43 e)
Rypäleet: Pinot Noir
Maa / alue: Ranska / AC Sancerre
Tuottaja: Roger Champault

Pinot Noirista puserrettu ja paremmin Sauvignon Blanceistaan tunnetun Sancerren alueen perherosé. Houkuttavan haalea pinkki. Herkullinen tuoksu, jossa jo etukäteen maukkaan oloista punaista marjaa. Erittäin hapokas ja pari päivää liian raa’an punaherukan dominoima makumaailma on erittäin raikas. Toimii.

Rotari Rosé Brut 2010 (KUOHU)

Alko 571003 (3,88 e / 0,20 l piccolo-pullo, kokonainen pullo on 13,95 e)
Rypäleet: Pinot Noir, Chardonnay
Maa / alue: Italia / DOC Trentino
Tuottaja: Mezzacorona

Suuren osuuskuntatuottajan maukas Brut on jo kokeiltu aiemmin ja odotukset tähänkin vuosikertakuohuvaan olivat korkealla. Todella kaunis oranssin ja pinkin rakkauslapsi. Hentoa punaista marjaa ja kevyttä paahteisuutta. Maukas, hienostuneen hedelmäinen ja punaherukkaisen vadelmainen kokonaisuus. Mukavat, pienet kuplat. 3,5 vuoden ikä ei tunnu vielä missään vaan tämä – tai ainakin normipulloon pakattu versio – kestäisi varmaankin toisen mokoman. Hieno aperitiivi, salaatit, kevyet kala- ja äyriäisruoat, sushi. Jes!

Santa Helena 100+ Parras Viejas Cabernet Sauvignon 2011 (PUNA)

Alko 443067 (29,90 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon
Maa / alue: Chile / Colchagua Valley (Rapel)
Tuottaja: VSPT

Yli satavuotiaista köynnöksistä puserrettu chileläinen – hei Old World, repikää siitä! Syvä, tiilenpunaan reunoilta taipuva rubiini. Mustaherukka ja -pippuri nousevat keihäänkärkenä esiin tammenkin maustamasta tuoksusta. Pelot yliuutetusta uuden maailman pommista häipyvät onneksi taustalle herkun valuessa parempaan talteen pitkin limakalvoja. Täyteläinen – kyllä. Tanniininen – kyllä. Fokusoitunut – kyllä. Hilloinen – ei. Melko elegantti vanhojen köynnösten taidonnäyte melkein kohtuuhintaan.

Tarapaca +Plus Organic Red Blend 2011 (PUNA)

Alko 420157 (15,99 e)
Rypäleet: Syrah, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Petit Verdot
Maa / alue: Chile / DO Maipo Valley
Tuottaja: Viña Tarapacá

Syvä purppura. Bordeaux-blendiä muistuttava tuoksuprofiili on yllättävän nuorekas ja raikas. Makuunkin seuraavat boysenmarja ja mustaherukka yhdistyvät maukkaasti kevyeen savuisuuteen ja mausteisiin. Tanniinit ovat reippaat, joten tässäpä erinomainen nuori viini punaiselle lihalle. Viini onnistuu olemaan makoisa menemättä liiallisuuksiin konsentraation, uutoksen tai tammen kanssa. Kypsyy halutessasi hyvin useamman lisävuoden.

Trapiche Finca Suarez Lastra Malbec 2010 (PUNA)

Alko 405047 (29,90 e)
Rypäleet: Malbec
Maa / alue: Argentiina / La Consulta (Uco Valley, Mendoza)
Tuottaja: Bodegas Trapiche

Rikollisen painava pullo ja tällä perusteella olin jättää tyystin suosittelematta. Ei mitään järkeä! Läpinäkymätön purppura. Konsentroituneen karhunvatukkainen ja muhevan tamminen tuoksu. Tämä laadukas ja erittäin täyteläinen Malbec lienee monille liikaa tuhdin ja hilloisen kanssa leikittelevän tummamarjaisuutensa kanssa, mutta toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden kokea kympin perus-Malbecista poikkeava elämys. Päihittää harmillisesti itselläni kypsytyksessä olevan vuoden 2007 Trapichen tarha-Malbecin. Kokemuksen keskisyvällä rintaäänellä ainakin porotournedos toimii näiden kanssa erinomaisesti.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Babylon’s Peak Shiraz Grenache 2012 (PUNA)

Alko 485137 (9,98 e)
Rypäleet: Shiraz 75 %, Grenache 25 %
Maa / alue: Etelä-Afrikka / WO Swartland
Tuottaja: Babylon’s Peak (nettisivu on vielä työn alla)

Detaljit ja kuvaus Voihan vineton juhannussuosituksessa.

 



Alkon uutuudet / huhtikuu 2014
Tommi | 18.4.2014 | 10:43

Alkon uutuudet pitävät viinien osalta huhtikuussa sisällään mm. piikissään olevan vuosikertaportin, mielenkiintoisen itävaltalaiskuohukkaan ja jälleen yhden herkullisen lisätodisteen vuoden 2002 erinomaisuudesta Champagnessa. Yksi pääsiäiäsviiniehdokaskin löytyi. Kevään puskiessa päälle täydellä voimallaan pitää kuitenkin ihmetellä valkoviinien surkeaa edustusta uutuuslistalla (vain kolme).

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Sandeman Vintage Porto 1994 (PORT)

Alko 320324 (27,20 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca, Tinta Amarela
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Sandeman

Keskisyvä tiilenpunainen, reunoilla jo oranssiakin. Reippaan kehittyneessä tuoksussa leijuu herkullisen tawnymaisia vivahteita: pähkinää, nahkaa ja kuivattuja hedelmiä. Ahhh. Makea ja  erinomaisen hienosti kehittynyt makumaailma on monipuolinen, Pinot Noir’maisen seksikäs ja yksinkertaisesti huumaava. Sandemanin herkku erinomaiselta portviinivuodelta on kehittynyt puolikkaassa pullossa huippuunsa, joten juo tämä parin vuoden sisällä. Tässäpä loistava tilaisuus nauttia kypsää laatua kohtuuhintaan.


KIITETTÄVÄT

De Castelnau Millésimé Brut 2002 (SAMPPANJA)

Alko 524467 (49,50 e)
Rypäleet: Chardonnay, Pinot Meunier, Pinot Noir
Maa / alue: Ranska / AC Champagne
Tuottaja: Champagne de Castelnau

Huippuvuosikerta 2002 ja 9 vuoden pullokypsytys – what could go wrong? Keskisyvä kullankeltainen. Herkullisen paahteinen tuoksu antaa myös keltaisia hedelmiä. Kuiva ja runsas maku on erittäin herkullinen ja jättää kitalakeen konsentroituneen paahteen ja hapon tunnun. Jää silti jälkeen maaliskuun uutuuksien ykköstähdestä.

Graham’s Crusted Port (PORT)

Alko 350927 (26,30 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca, Tinto Cão
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Symington Family Estates

Syvä, hieman kehittynyt rubiini/tiilenpunainen. Kirsikkainen, viikunainen, mausteinen, monipuolinen tuoksu. Makeassa maussa herkullista monipuolisuutta. Pehmeä tunnelma saa pirteyttä jälkivaikutelmassa ikeniä pitkään kuplittavasta rakenteesta. Hieno ja mukavasti kypsynyt viini, erinomainen hinta-laatusuhde.

Lapostolle Cuvée Alexandre Atalayas Vineyard Chardonnay 2011 (VALKO)

Alko 528827 (21,00 e)
Rypäleet: Chardonnay
Maa / alue: Chile / Casablanca Valley
Tuottaja: Lapostolle

Keskisyvä keltainen. Ananasta, tammea, sitrusta. Kuivan maun tammi ja keltainen hedelmä ovat herkullisessa tasapainossa ja jälkimaun hapot raikastavat kokonaisuutta mukavasti. Tyylikkäästi tammitetun Chardonnayn ystäville.

Redoma Tinto 2007 (PUNA)

Alko 477987 (29,30 e)
Rypäleet: Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Amarela, Tinto Cão, Touriga Nacional, Sousão, Touriga Brasileira
Maa / alue: Portugali / DOC Douro
Tuottaja: Niepoort

Syvä rubiini. Nahkaa, mausteita, tammea, karpaloa, kirsikkaa, nam! Täyteläinen ja tanniininen – potkua riittää, mutta hedelmä ei puske kokonaisuutta kumoon. Vielä pari vuotta kellarissa ja tästä saadaan loistava viikonlopun parempien liharuokien kumppani. Toimii hyvin myös pääsiäisen premium-punkkuna.

Stift Klosterneuburg Mathäi Brut (KUOHU)

Alko 544037 (16,84 e)
Rypäleet: Grüner Veltliner
Maa / alue: Itävalta / Niederösterreich
Tuottaja: Weingut Stift Klosterneuburg

Mielenkiintoinen Grüner-kuohari, joka on kypsynyt hiivasakkojen päällä pullossa noin vuoden verran. Vaaleahko keltainen, pienet kuplat. Melko runsaassa tuoksussa on ainakin kypsää vihreää omenaa, sitrusta, kevyttä yrttiä ja muutakin mausteisuutta. Kuiva ja tyylikäs maku seuraa uskolllisesti tuoksua.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Fiorentino Prosecco Extra Dry (KUOHU)

Alko 559437 (9,97 e)
Rypäleet: Glera
Maa / alue: Italia / DOC Prosecco (alue ulottuu sekä Veneton että Friuli-Venezia-Giulian puolelle)
Tuottaja: ICQRF (tässä tiedossa lienee joku moka, sillä Google-haulla löytyy vain samanniminen Italian maataloustuotteiden ja piratismintorjunnan valvontaviranomainen)

Vaalea keltainen, pienet kuplat. Sitrusta, kevyttä omenaa, kevyttä yrttisyyttä. Kuiva, hapokas, herkullisen omenainen ja tuoksua yrttisempi. Pientä miinusta tulee hieman kitkerästä jälkimausta, mutta toisaalta tässä meillä on kerrankin hieman persoonallisempi prosecco – siitä siis pisteet kotiin. Vähän hassua ja proseccon yleistä tyyliä kuvaavaa on se, että tässä ”extra-kuivassa” pullotteessa on enemmän jäännössokeria kuin normikuivissa kuohuviineissä yleensä.

 



Voihan vinetto goes Exotique: Brasilia
Tommi | 13.1.2014 | 20:26

Brasilia ei tule monella mieleen seuraavan lomakauden viinimatkakohteita pohtiessa ja punnitessa. Sambamaa on kuitenkin jo 15. sijalla maailman viinintuottajien joukossa ja vuonna 2011 elämän eliksiiriä herutettiin maan rypäleistä peräti 345 miljoonan litran verran.

Viinin viljely päiväntasaajan kuumuudessa ja kosteudessa ei tunnetusti ole laadun resepti. Brasilian viinintuotanto onkin jo lähes alkuperäisten italialaissiirtolaisten ajoista eli 1800-luvun lopulta asti keskittynyt aivan maan eteläisimpään (lue: viileimpään) osaan, jossa Rio Grande do Sulin osavaltion naapureina ovat lännessä Argentiina, etelässä Uruguay ja idässä Atlantti.

Melkein päiväreissun päässä toisistaan: Rion Copacabana ja etelän viinitarhat. Kuvat: Wikipedia ja gobrazilwines.com

Viime kesänä tapaamani brassikollegan mukaan etenkin paikalliset kuohuviinit uppoavat Brasilian suurkaupungeissa kansaan, mutta kotimaan viinikulttuurin saralla on silti vielä paljon tekemistä. Kuten englantilainen kuohuviini Lontoon olympialaisissa vuonna 2012, paikallinen viini virtaa myös ensi kesänä Brasiliassa järjestettävissä jalkapallon MM-kisoissa ja saa siten varsinkin kotimaassaan väkevän markkinointibuustin – varsinkin, jos kotijoukkue selviää pitkälle. Kantaako huuma kisojen jälkeen vientimarkkinoilla onkin sitten ihan toinen juttu.

Joka tapauksessa pidemmän aikavälin suosio vaatii nähdäkseni kolmea asiaa: 1) laatu on kohdallaan, 2) hinnoittelu on riittävän kilpailukykyistä ja 3) tarjolla on jotain, millä erottua über-kilpailluilla ja lähes 30 miljardin (!) litran kyllästämillä maailmanmarkkinoilla. Alkon valikoimista tällä hetkellä löytyvät kaksi tuotetta eivät varsinaisesti nosta suupieliä kattoon, joten töitä riittää – tosin lienee myös selvää, että Alkoon ei ole onnistuttu haalimaan ihan niitä edustavimpia esimerkkejä maan potentiaalista kertomaan. Kenties MM-huuma tuo tähänkin parannusta?


Punaviini: Serra Nevada 2011

Alko 499847 (9,79 e) (huom. poistuva tuote eli viimeisiä viedään – tosin kyllä tätä näkyy vielä kohtalaisesti löytyvän)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot
Maa / alue: Brasilia / Serra Gaúcha ja Campanha Gaúcha
Tuottaja: Vinhos Salton

Kuva: Alko

Melko syvä rubiini, reunoilla sopivassa valossa aavistus oranssia. Tuoksussa Beaujolais’maista henkeä: vadelmaa ja muita marjoja, kevyttä mausteisuutta. Taustalla lilluu epämiellyttävä aavistus pari päivää seisonutta kukkamaljakon vettä. Suutuntuma korkeintaan keskitäyteläinen, vähätanniininen ja keskihappoinen, jälkimaku lyhyehkö. Toimii kohtuullisesti esimerkiksi kermaisen pastan kera, mutta kuuluu silti kokonaisuutena sarjaan no jaa. Käytettyjen rypälelajikkeiden ominaispiirteitä ei tästä kyllä löydä edes MS tai MW, joten viinin pointti ei oikein aukea.

(maahantuojan näytepullo)


Kuohuviini: Miolo Cuvée Tradition Brut

Alko 573377 (23,00 e)
Rypäleet: Pinot Noir, Chardonnay
Maa / alue: Brasilia / Vinhedosin laakso, Serra Gaúcha
Tuottaja: Miolo

Kuva: Alko

At last: samppanja-, eikun virallisesti siis perinteisellä menetelmällä valmistettu brassikuohari Alkossa (lokakuun uutuus). Hyvin, hyvin vaalea keltainen. Tuoksu on kevyen paahteinen ja sitruksinen, mutta samalla hyvin erikoinen – etten sanoisi jopa epäpuhdas. Myös maussa on reipasta ja hapokasta sitrusta ja ihan miellyttävää paahdetta. Huolimatta samasta metodista ja rypälelajikkeista viini on täysin erilainen samppanjoihin verrattuna, mikä voi joskus toki olla plussaakin – nyt kuitenkaan ei. Preferoin siis tämän sijaan ehdottomasti sitä 25 euron viljelijäsamppista. Maistoin tätä toistamiseen vielä uuden vuoden alla sokkona toteutetussa Ilta-Sanomien samppanja- ja kuoharitestissä ja tuomioni oli silloinkin hyvin samansuuntainen: orastavaa outoutta.

 



Lindauer’s secret recipe with Jane De Witt
Tommi | 3.1.2014 | 08:00

We start the new year with an interesting interview of Jane De Witt, head winemaker of the popular range of the sparkling Lindauer wines from New Zealand. While my overriding goal was to scoop out the secret behind the brand’s success from a winemaking point of view, Jane also offered interesting insights into their product development.

In my previous post you can find my tasting note on the popular Lindauer Brut Cuvée, which is certainly my favourite fizz in the 10-15 euro range (and apparently that of many others, too). But now: Jane De Witt.

Jane has received numerous awards for the Lindauer range of sparkling wines (Photo: Lindauer)

Q: When did you first get involved with Lindauer?

A: It would have been around 2002 when I went to work for [the then owner of the Lindauer brand] Montana Wines. [my note: Montana has since then been rebranded Brancott Estate]

Q: And you presumably moved with Lindauer first to Pernod Ricard and then in 2010 to the current owner Lion?

A: Yes, so I’m pretty much continuing what I was doing.

[My note: In a sequence of transactions typical to the modern era of active consolidation in the wine and spirits field, Allied Domecq first acquired Montana in 2001 and when Pernod Ricard then acquired Allied Domecq in 2005, also the Lindauer portfolio was transferred to the giant French group. In late 2010, Lion (one of Australasia’s leading beverage and food companies) together with Indevin (New Zealand’s largest independent contract winemaker) acquired Lindauer and three other (less known) NZ brands. Lion (or actually, Lion Nathan – an earlier combination of breweries Lion and Nathan) had tried to acquire the then publicly listed Montana already in 2001, but only after being merged with National Food (owned by the Japanese Kirin brewery group – belonging to the Mitsubishi keiretsu – since 2007) did it finally succeed. Confused? I bet, but hopefully on a higher level.

In the Lion-Indevin joint venture, Lion acquired Lindauer’s brands and bottling assets while Indevin acquired Lindauer’s vineyards and production assets. The arrangement between Lion and Indevin seems to allow Lion to focus on marketing and distribution and Indevin to focus on winemaking and management of the associated agricultural and production risks.

Since the closing of the transaction, Lion has unsuccessfully fought Pernod Ricard in court, mainly due to the alleged overvaluation of the acquired portfolio caused by the seller’s failure to disclose certain margin arrangements with a New Zealand based supermarket chain.]

Q: Is the team otherwise the same?

A: There have been changes. [my note: I presume this is because it’s now Indevin that owns the Gisborne winery, dubbed “Lindauer’s spiritual home”] For Lion, wine is relatively new so it’s taken some time to see things out and get the wine side going. This also extends to how the wine is made – however, depending on the components and what is meant to be achieved. The response has been positive so far and so it’s looking good.

Q: In Finland only your Brut Cuvée is currently available, but can we expect to see your other sparklings in the future as well?

A: I hope so! For example, the Rosé is interesting in that the base is basically the same as in Brut Cuvée but it also contains just a few percent of red base wine which makes all the difference. It’s quite amazing what you can do with very small adjustments to the final wine.

Q: I guess blending is always critical in the production of traditional method sparkling wine and so it must be a huge task for you as well.

A: Yes, we try to maintain consistency as much as we can and it is really satisfying and rewarding when you see the end product.

Q: For me, the price-quality ratio of the Brut Cuvée is quite amazing even after having gone up to around 12 euros lately in Finland. In that price range it is certainly by far the most champagne-like sparkling wine available in our beloved retail monopoly. What is your secret?

A: My secret? (laughing) Well, I suppose the number of different components for the base wine maintains the consistency and the style we are looking for. For example, I may have a range of base wines from 2009 to 2011 providing different characteristics to the blend, the 2009 providing slightly aged aromas and 2011 the fruity stuff. Also, we know what we are going to get from the vineyards: a long growing season with some really good flavours coming through – citrus and slightly green aromas in the Chardonnay and a lovely strawberry character in the Pinot. While the ripeness is good the grapes are not too ripe and we are retaining a really nice level of acidity, which is important in the production of sparkling wine – we don’t need much external addition, it’s all very natural.

Q: Although you have a range of ten labels, let’s now concentrate on the Brut Cuvée for a while (since it’s the only one available in Finland). It’s Chardonnay and Pinot Noir, right?

A: Yes – slightly more Chardonnay than Pinot Noir: around 52-48.

Q: And the time on the lees in the bottle – one year, two years…?

A: It’s been around the three-year mark but it’s starting to drop slightly now. The wine you are seeing now is likely to be in the two-year region and it makes all the difference. A longer period on the yeast lees gives you a more toasty character, but then you don’t get that much of the fruit. You need to have a balance.

Q: I think that is really what strikes you the most when you smell and taste the wine for the first time as it is really toasty and you can easily feel the time on the lees – not something you usually get at that price point. Bottle age is always one of the arguments behind higher prices in traditional method sparkling wines, but you somehow manage to do it in the 10-12 euro price range.

A: Yes, people often ask me how we do it (laughing)!

Q: With your huge volumes in New Zealand, one could probably say Lindauer is almost a national monument.

A: Yes (laughing). In Christmas time surveys, Lindauer is in the top 5 of what people are popping in their trolley.

Q: I did some research and it seems that Lindauer’s marketing has traditionally been directed mainly towards women.

A: Yes, that’s right – and research shows that women tend to go more for sparkling wine. But we are doing other things too. For example, we’ve created a 4-pack of small 200ml mini-bottles for people who say they cannot finish their bottle in one go. Also, bubbles are often seen as a celebration wine and not so much as an everyday drinking wine and so we are trying to move away from the celebration image and encourage people to enjoy a glass of Lindauer when they go out with friends – or, to have one at home.

Q: What is your personal favourite of the Lindauer range?

A: Blanc de Blancs, which is 100% Chardonnay. It has lovely brioche and yeast autolysis notes to go with the citrus and it is nice and delicate.

Q: Still regarding the Brut Cuvée, what would you recommend in terms of storage – does it have the required ingredients to remain in good condition for 2-3 years in the bottle?

A: Absolutely, if it is stored right and the cork is ok. It will develop a more yeasty character. We release the bottle six weeks after bottling but ideally it should be kept for a few months before being opened.

Q: Do you have a lot of control over the viticultural decisions of your contracted vineyards?

A: Yes. After the Christmas, I’ll be spending a reasonable amount of time around the vineyards in Gisborne and Hawkes Bay [on the North Island] making sure things are going the way we want.

Q: How many countries are you importing to these days?

A: I guess it’s around 15. Australia, UK and the US are our main export markets, although Scandinavia is growing too. In the UK we have lost some market share [my note: maybe because of the recent rise of English fizz?] but are working to reverse that.

Q: Would it be easy to increase your volumes to cover new markets?

A: We have about 5 million litres of unbottled wine sitting here and it’s quite a good resource of wine going back to 2005, so I’m able to pull different components to the wines and blends and in that sense I’m also able to react to different markets and trends. But we also need to estimate what will happen a few years down the track to get in the right volume of grapes in each vintage.

Q: What does the future look like for New Zealand sparkling wine in general and what are you doing in terms of product development?

A: It’s looking really good, I think. There are a number of sparkling wines in NZ that are of really, really good quality. At Lindauer, we want to retain the #1 position. There are carbonated, more fruit-driven products that are also slightly sweeter and appeal to younger people that are not looking so much for “serious” wines. We are doing quite a bit of development in this area. In this year, we released what we call the Lindauer Summer Blush and in each vintage going forward, we will – depending on what the vintage is doing – take some grapes and do something with them in the lower end of the market. The Summer Blush is doing really well [my note: yes – it’s now summer over there!]: it’s fruit-driven, has a lot of strawberry character and is appealing to the market really well at the moment. We are also looking at slightly lower-alcohol wines – around 8% – although sparkling wine is not high-alcohol anyway since you are picking the grapes at lower Brix.

Q: Do you have any other new cuvées under development?

A: There is an eight-year-old wine that will be vintaged and also we have a number of other vintages waiting. It’s small volume stuff and the wine is amazing so I’m hoping everything goes well and we can release the wine to the market as planned.

Q: Thank you for your time, Jane. When will we see you in Finland?

A: Soon I hope (laughing), I’d love to go!

 



Lindauer Brut Cuvée
Tommi | 30.12.2013 | 08:00

Alko 586027 (11,99 e)
Rypäleet: Chardonnay, Pinot Noir
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Pohjoissaari
Tuottaja: Lindauer / Lion (Alkon tieto on tämän osalta vanhentunut)

Kuva: Alko

Taustaa: Uuden vuoden fiiraamiseen on yksi yli muiden: ns. perinteisellä menetelmällä valmistettu ja siten hiivasakan päällä pullossa toiseen kertaan käynyt ja kypsynyt tyylikäs kuohuviini. Kuningas samppanjan ylittäessä budjetin löytyy monopolivalikoimasta alle kahdenkympillä useita hyviä vaihtoehtoja. Näistä Uuden-Seelannin pohjoissaarella perinteisistä samppanjarypäleistä tuotettu Lindauer Brut Cuvée on kenties se kaikkein paras ostos.

Tämähän on jo ennestään paljolti kehuttu – se voitti murskaavasti mm. Ilta-Sanomien kuoharitestin, jossa Voihan vinettokin oli mukana jakamassa tuomioita. Tuntuu oikeastaan turhalta jatkaa viinin hehkutusta, mutta kun…

Ulkonäkö: Vaaleahko kullankeltainen, juhlavien kuplien höystämä.

Tuoksu: Runsaan hedelmäinen ja hiivasakkakypsytyksen myötä myös selvästi paahteinen / hiivainen / pullainen / paahtoleipäinen / sämpyläinen / leipäinen / briossinen. Malolaktinen käyminen on tuonut tuoksuun myös kermaista tuntumaa.

Maku: Seuraa runsaan sitruksisen, mutta pehmeän hedelmäisyyden ja reilun leipäisyyden myötä tuoksun antamia vihjeitä. Suutuntumaa ryhdittävä kuplamassa on miellyttävän pehmeä, mutta jälkimaun hapokkuus samalla mukavan kirpakka.

Käyttö: Sellaisenaan samppanjan edullisempi korvaaja aperitiivina tai muuten vain uuden vuoden tai muun tilaisuuden juhlistajana. Ruokakumppanina äyriäiset tai kalat. Viilennä 6-8 asteeseen.

Johtopäätös: Lähes käsittämätön suoritus tähän hintaluokkaan ja maahantuojalle todellinen lottovoitto – ainakin hyllyjen ajoittaisesta tyhjyydestä päätellen. Juodessa ei voi mitenkään tietää, onko lasissa tosiaan reilun kympin uusiseelantilainen vai 3 vuotta pullokypsytetty ja hinnaltaan kolmin- tai nelinkertainen samppanja. Rökittää useimmat alle 30 euron (ja jotkut kalliimmatkin) samppanjat mennen tullen. Miten tuolla rahalla voidaan tuottaa näin voimakkaan hiivainen ja samalla herkullisen hedelmäinen kuohukas? Tähän saamme kenties vastauksia myöhemmin tällä viikolla Voihan vinetossa julkaistavasta Lindauerin pääviinintekijä Jane De Wittin haastattelusta. Stay tuned.

 



Ilta-Sanomien testissä
Tommi | 28.12.2013 | 15:57

Ilta-Sanomissa patsastelee jälleen (kts. edellinen juttu täältä) ryhmä ns. asiantuntijoita, joukossaan myös allekirjoittanut. Sokkomaistona toteutettu sessio oli kyllä viihdyttävä ja paahteisemman kuoharityylin puututtua joukosta samppanjat erottuivat helposti edukseen. Kaikki eivät toki sakkakypsytyksen luomasta pullaisuudesta juuri perusta, mutta sehän on vain heidän tappionsa…

Kari, kuoharit ja kynttilät – vetää suun virneeseen.

 

 



Voihan jouluvinetto!
Tommi | 13.12.2013 | 18:09

Tulevien juhlapyhien stressiä voi osaltaan lievittää tiedostamalla, ettei täydellistä joulupöydän viiniä ole olemassakaan – jouluruokien makukavalkadista löytyy nimittäin sekä makeutta, suolaisuutta, rasvaa, hapokkuutta että etikkaa. Sormi saattaa silti hiipiä moneen suuhun viinivalintoja pohtiessa.

Nami nami

Fiksu hankkiikin yhden sijaan pari-kolme erityyppistä viiniä ja testailee niitä eri ruokien kanssa turhaa tiukkapipoisuutta välttäen. Yleisvinkkinä voi todeta, että reilu hedelmäisyys ja usein myös pieni makeus ovat joulun viineissä pop. Siispä: tässä jouluviinit á la Voihan vinetto!

(viinien kuvat: Alko)


VOUVRAY ’TÊTE DE CUVÉE BRUT’ 2011

Alko 008863 (14,48 e)
Rypäleet: Chenin Blanc 100 %
Maa / alue: Ranska / AC Vouvray
Tuottaja: Cave des Producteurs de Vouvray

Tästä Chenin Blanc -rypäleestä puristetusta vaaleankeltaisesta Loiren laakson kuohuvasta löytyy runsaasti omenaa, sitrusta ja miellyttävää hedelmäisyyttä. Ärhäköimpien kuplien laantuessa lasissa hedelmäisyys korostuu entisestään eikä joillekin kuohuviineille ominainen kepeän kitkerä jälkimaku pääse dominoimaan. Viini toimii hienosti tunnelmaa ja vienoa poskipunaa kohottavana aperitiivina sekä erityisesti joulun kala- ja äyriäisruokien kanssa. Tarjoile hyvin viilennettynä.


ANSELMANN RIESLING CLASSIC 2012

Alko 555567 (10,99 e)
Rypäleet: Riesling 100 %
Maa / alue: Saksa / Qualitätswein Pfalz
Tuottaja: Anselmann

Tämä vaalean kullankeltainen, puolikuiva saksalainen valkoviini on todellinen joulupöydän moniottelija. Tuoksultaan sitruksiin, aprikoosiin ja hedelmäkarkkeihin vivahtava sekä aromaattiselta makuprofiililtaan sitruksinen, omenainen, päärynäinen, kevyen mausteinen ja hapokas viini toimii lähes kaikkien jouluruokien kanssa aina kalasta kinkkuun ja salaateista laatikoihin. Nauti tämäkin vasta reippaan viilennyssession jälkeen.


MATUA MARLBOROUGH PINOT NOIR 2012

Alko 466327 (13,99 e)
Rypäleet: Pinot Noir 100 %
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Marlborough
Tuottaja: Matua Wines

Uuden-Seelannin rynnistys laadukkaiden Pinot Noirien tuottajaksi ansaitsee huomiota myös joulupöydässä. Tämä viini soljuu hienosti sekä tyypillisten joulun liharuokien että tuhdimpien kalaruokien kumppanina. Lajikkeelle hyvin ominaisesta tuoksusta löytyy ainakin kirsikkaa, lakritsia, karpaloa, mausteita, yrttejä ja kevyttä tammisuutta. Tuoksua seuraava keskitäyteläinen maku on pehmeähkö ja miellyttävä jälkivaikutelma tummaan vivahtava. Viini soveltuu myös sellaisenaan jouluiseen nautiskeluun, vaikka ainakin yhden lisävuoden pullokypsyttelystä vielä hyötyisikin. Tarjoile 14–18 asteessa.


BURMESTER 20 YEARS OLD TAWNY

Alko 312064 (19,87 e / 0,375 l)
Rypäleet: Touriga Franca, Tinta Amarela, Touriga Nacional, Souzão, Tinta Barroca, Tinta Roriz
Maa / alue: Portugali / Douron maisemat
Tuottaja: Burmester

Jälkiruokiin siirryttäessä kannattaa kaivaa esiin vaikkapa tämä Douron laaksosta tuleva Alkon marraskuun uutuus ja väkevöity aikuisten karkki. Kauniin meripihkanruskean viinin intensiivisessä ja hieman hapettuneessa tuoksussa leijuu viikunaa, pähkinää, taatelia ja rusinaa – ja myös alkoholi pistää kevyesti nenään. Makeus leviää maistettaessa hitaasti suussa ja elegantisti oksidoitunut maku on tuoksun aromien lisäksi hyvin mausteinen. Alkoholi lämmittää mukavasti nielua kuivattuihin hedelmiin ja poltettuun sokeriin viittaavassa pitkässä jälkimaussa. Nauti sellaisenaan hieman viilennettynä ja kokeile ehdottomasti myös pipareiden, pähkinöiden, maustekakkujen, luumukeiton ja tuhdin sinihomejuuston kera. Pikkupullokin riittää pitkälle.

**********

Maukasta joulun odotusta!

 



My 15 words of fame
Tommi | 5.12.2013 | 11:23

Voihan vinetto patsasteli mukana Ilta-Sanomien printtiversion tämänpäiväisessä itsenäisyyspäivän kuoharitestissä.

Lindauer Brut vei muita jälleen 100-0 ja annoin sille itsekin parhaat pisteet. 3-4 vuoden verran sakkakypsytettyä samppanjaa eittämättä muistuttava herkku on viime aikaisten hinnankorotustekin jälkeen lähes käsittämätön hinta-laatupommi. Taidankin postata vielä tänään viime keväänä raapustamani arvion tätä hienosta viinistä. Stay tuned.

Edit klo 16:40: Lykkään sittenkin arvion esim. uuden vuoden alusviikolle. Kestätte varmaan.

Testin jälkeen olisi kylläkin hymyilyttänyt paljon luonnollisemmin

 



Saint Clair Vicar’s Choice Sauvignon Blanc Bubbles 2010
Tommi | 16.8.2013 | 08:00

Alko 591767 (14,93 e) (huom. Alkossa on tarjolla uudempi vuosikerta – tämä kuitenkin säilyy hyvänä useamman vuoden)
Rypäleet: Sauvignon Blanc 100 %
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Marlborough
Tuottaja: Saint Clair Family Estate

Kuva: Alko

Taustaa: Elämäni toinen Sauvignon Blanc -kuohari, jossa ainakin hinta lupailee edellistä parempaa. Tuottaja Saint Clair on vuosien mittaan haalinut kasan palkintoja Sauvignon Blanceistaan, vaikkakin tuotevalikoima kattaa myös muita lajikkeita. Suljinratkaisuna tässä on sinänsä hyödyllinen uudelleensuljettava muovihärpäke eli Zorkki-korkki, jonka avaus ei kuitenkaan ole noviisille aivan läpihuutojuttu. Viinin nimellä kunnioitetaan vuonna 1994 perustetun tilan omistajien sukulaispastoria – asiallinen huomionosoitus, jonka kaltaisten ratkaisujen soisi yleistyvän myös kotomaassa. Pastorin Paloviina, Suntion Syntinen Siideri tai Piispan Parempi Pontikka antaisivat ihan uutta mojoa vanhoille suosikeille – saa käyttää!

Silmä: Vaalea ja vienosti vihertävä kullankeltainen, bubblar.

Nenä: Raikasta mustaherukanlehteä, sitrusta ja reilusti ruohoista tai heinäistä vihreyttä. Uuden-Seelannin yyberaromikkaiden kuplattomien lajikeserkkujensa tavaramerkki passionhedelmä loistaa poissaolollaan.

Suu: Erittäin kuiva ja reilun hapokas. Mustaherukanlehti dominoi makumaailmaa sitruksen ja kevyen karviaisen tukiessa taustalla. Karviaisen kuoren kevyen hapanta kitalakikuorrutusta muistuttava jälkivaikutelma on pitkä ja yleisfiilis raikas.

Käyttö: Sellaisenaan aperitiivina Sauvignon Blancin ja/tai rutikuivien kuoharien ystäville. Food matching vaikkapa osterit, vuohenjuustosalaatti, sitruksella tuunattu reippaan kermainen äyriäispasta tai kenties paistetut vaaleat järvikalat.

Tuomio: +1) Riippumatta siitä pitääkö Uuden-Seelannin SB:stä, on ilahduttavaa, ettei lajikkeen ominaispiirteitä ole pyritty turhaan peittelemään – mikäpä tällaisen pointti muuten olisikaan? Sama pätee esimerkiksi Itävallan persoonallisiin Grüner Veltliner -kuohukkaisiin. +2) Aromiprofiilia ei ole joidenkin Uuden-Seelannin esimerkkien mukaisesti väännetty väkisin yliaromikkaaksi mustaherukka- ja passionpommiksi.

Pähkinänkuoreen pakattuna  Saint Clair Vicar’s Choice on asiallinen paketti ja mielenkiintoinen tajunnanlaajennus NZSB:n ystäville, ja ennen kaikkea myös sen karttajille. Pullote säilyy tuottajan mukaan raikkaana kolmisen vuotta, mikä on helppo uskoa – tämä 2010 kun on edelleenkin timangisessa kuosissa.

Rakastan viiniä! Rakasta sinäkin.

(maahantuojan näytepullo)

 



Torres Santa Digna Estelado Rosé 2011
Tommi | 3.7.2013 | 08:00

Alko 901387 (tilausvalikoima) (13,99 e)
Rypäleet: País 100%
Maa / alue: Chile / Curicó
Tuottaja: Miguel Torres (Chile)

Kuva: Torres

Taustaa: Eräs viinimaailman nykytrendeistä on pienten ja jo lähes unohdettujen paikallislajikkeiden elvytys. Viime vuosien kenties vaikuttavin esimerkki löytyy Chilestä, jossa Torresin viini-imperiumin paikallinen haara on nostanut väheksytyn, mutta laajalti viljellyn punaisen País-lajikkeen arvostuksen uusiin sfääreihin.

Alkon tilausvalikoimasta löytyvä (ja harvinaisen kauniiseen pulloon pakattu) Santa Digna Estelado Rosé on myönteisten arvioiden ja saatujen palkintojen myötä nousemassa vauhdilla Chilen kansalliskuohuvaksi. Samalla lukuisten viljelijöiden elintaso on kohonnut, kun aiemmin hyljeksityn rypäleen kysyntä ja markkinahinta ovat nousseet. En ole koskaan innostunut Santa Digna –sarjan terästetylle punaherukka- ja mansikkamehulle maistuvasta Cabernet-roséesta, joten odotukset Esteladon suhteen olivat skitsofreeniset.

Miguel Torres Maczassek on syystäkin tyytyväinen País-projektin tuloksiin. Onko lisää tulossa?

Silmä: Viehkon vaaleanpunainen, suorastaan oppikirjamaisen pinkki.

Nenä: Punaista marjaa, kevyttä sitruksisuutta ja häivähdys lyhyehkön pullokypsytyksen tuomaa paahteisuutta – ehkä vähän hedelmäpurkkaakin?

Suu: Erittäin kuivan (dosage vain 6 g/l) maun punaherukkainen ja vadelmainen marjaisuus yhdistyy raikkaasti pieniin kupliin ja reiluun hapokkuuteen, joka tekee viinistä myös erinomaisen ruokajuoman. Raikas marjaisuus pysyy framilla myös jälkimaussa samppanjamaisen pullaisuuden jäädessä taka-alalle, mikä on mieltymyksistä riippuen joko plussa tai miinus. Pidempään hiivasakan päällä pullokypsytetty versio voisi mielestäni hyvinkin haastaa jopa rosésamppanjat, mutta Torresin tuore toimitusjohtaja Miguel Torres Maczassek ampui ehdotukseni armotta alas vieraillessaan Helsingissä toukokuussa. Miguelin mukaan País on parhaimmillaan nuorena ja raikkaana. Damn.

Käyttö: Torresin tuotos on paitsi tyylikäs aperitiivi, myös monipuolinen ruokaviini esimerkiksi kalaruokien ja ruokaisten salaattien seuraksi.

Tuomio: Hieno tarina, vakuuttava lopputulos. Kysy rohkeasti myyjältä, odota viikko ja tarjoile 6-10 asteessa. Mene jo!

(maahantuojan näytepullo)

 



Voihan juhannusvinetto: Pihamaan Viherkuohu
Tommi | 20.6.2013 | 08:00

Lähiruokatori Heila, Heinola ja Viini- & Puutarhatila Pihamaa, Kalkkinen (15,70 e)
Raaka-aine: Viherherukka 100 %
Maa / alue: Suomi Finland / Heinola ja Kalkkinen
Tuottaja: Viini- & Puutarhatila Pihamaa

Slurps

Taustaa: Juhannuksen aikaan Kalkkisten (Siltatie 12) tai Heinolan (Työmiehentie 35) suunnalla liikkuvat HUOMIO!

Tunnustan vielä pari vuotta sitten kuuluneeni joukkoon, jonka mielestä marjaviinit eivät ole viinejä lainkaan. Keittiömestari-isäni ammoin lahjaksi kiikuttama Viini- & Puutarhatila Pihamaan viherherukkakuohari lymyili jääkaapin perukoilla vuoden päivät ennen kuin alkukesän juhla antoi sille mahdollisuuden esitellä itsensä. Raikkaan ja persoonallisen tuttavuuden edessä olinkin myyty heti kättelyssä.

Vuonna 2000 aloittaneella ja viinien lisäksi mm. siidereitä ja likööreitä tuottavalla Pihamaalla on päämaja Kalkkisissa ja toinen toimipiste Heinolassa Lähiruokatori Heilan yhteydessä. Pihamaan Viherkuohu valittiin vuonna 2011 Suomen parhaaksi tilaviiniksi ja myös monet muut tilan tuotteet ovat saaneet virallista tunnustusta. Tuotevalikoimaan kuuluvat viinien lisäksi mm. siiderit, snapsit, hehkuviinit, pontikka ja liköörit.

Tilan perustaja Janne Pihamaan mukaan viherherukka on aromaattisuutensa ja hapokkuutensa ansiosta erinomainen kuohuviinin raaka-aine. Pakastetuista marjoista ympäri vuoden valmistettavassa Viherkuohussa tätä musta- ja valkoherukan risteytystä on lopulta noin 30 prosenttia. Alhaiselta kuulostava määrä selittyy marjojen tappavalla hapokkuudella, jota on pakko laimentaa vedellä ja pehmentää jäännössokerilla tasapainoisuuden saavuttamiseksi. Perusviini käytetään kuivaksi ilman mäskiä, minkä jälkeen viini hiilihapotetaan paineen alla tankissa. Lopuksi viiniin lisätään sokeri, jota on valmiissa pullotteessa noin 35 g/l (mitä on maistaessa vaikea uskoa). Tämä on toki tarkoitettu nuorena juotavaksi, mutta tarvittaessa reippaat hapot ja niitä tasapainottava sokeri kykenevät hyvissä olosuhteissa säilömään viinin raikkaana noin kaksi vuotta pullotuksesta. Viherkuohun vuosituotanto on vuodesta riippuen noin 4.000 – 6.000 pulloa.

Silmä: Tyylikkästi kuplivassa viinissä on hieno kullankeltainen väri.

Nenä: Herkullisen persoonallisesta tuoksusta löytyy puhdas viherherukan aromi – tätä et löydä muualta.

Suu: Tasapainoinen ja rapsakan raikas maku on puolikuiva ja siinä on maukkaan viherherukkaisuuden lisäksi kevyttä yrttisyyttä ja sitruksisuutta. Huonot muistot ällömakeista marjaviineistä unohtuvat ensi kulaisulla, kun pirteät kuplat ja reilu hapokkuus saavat veden kielelle ja kesähymyn huulille.

Käyttö: Loistava valinta jussin yksinvaltaiseksi juhlistajaksi, mutta toimii hyvin myös esimerkiksi raikkaiden salaattien ja savustetun kalan seurana. Raikkaat aromit saat parhaiten talteen nauttimalla viinin jääkaappikylmänä.

Tuomio: Tämä omien suosikkijuomieni kärkipäähän noussut lähikuohuva on kerrassaan mahtavaa tavaraa ja innostaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti muitakin kotimaisia herkkuja. Pakkohan sitä on taas käydä tankkaamassa, kun kohti Mikkeliä ajellaan. Hyvää juhannusta!

 



Can Vendrell Cava Brut
Tommi | 5.5.2013 | 08:00

Alko 583887 (12,99 e)
Rypäleet: Macabeo, Xarel.lo, Parellada
Maa / alue: Espanja / DO Cava
Tuottaja: Albet i Noya

Kuva: Alko

Taustaa: Aiemman postauksen innoittamana pyrin lähikuukausina laajentamaan melko suppeaksi ja kenties yksipuoliseksikin vuosien mittaan jäänyttä cava-näkemystäni. Tätä vauhdittamassa oli hiljattain luomucavaggio Can Vendrell Cava Brut pieneltä katalonialaiselta tuottajalta, jolle jo etukäteen iso käsi disgorgement-päivän steittaamisesta bäkleibelissä. Kyseessä on siis se maaginen hetki, jolloin pullossa tapahtuvan toisen käymisen ja sitä seuraavan kypsytyksen ajan putelissa vankina ollut hiivasakka poksautetaan pihalle ja kuplajuoma makeutetaan (jos makeutetaan) haluttuun tasoon lisäämällä siihen liraus sokerin ja viinin sekoitusta. Disgorgementin jälkeen kymmenen eunukin lähimaastossa vaikuttavia kuplivia ei kannata yleensä säilyttää kovin pitkään ennen niiden upottamista, joten tieto ko. ajankohdasta on kuluttajalle tärkeä. Kahdesta hyllyssä makaavasta ulkoisesti identtisestä vuosikerrattomasta pullosta toinen voi olla tuore ja raikas, toinen kaksi vuotta vanhan erän ylijäämä ja siten jo pahasti väsyneen puolelle lipsahtanut. Silti suurin osa ns. perinteisellä (samppanja)menetelmällä tuotetuista kuohuviineistä ei vieläkään tätä oleellista infoa sisällä – joskin tilanne on hiljalleen paranemaan päin.

Silmä: Hiljalleen kupliva vaalea keltainen.

Nenä: Reilua sitrusta ja kypsää omenaa. Lisäksi alle kympin heimoveljiään enemmän pullokypsytyksen aromeja ilmaiseva: taustalta löytyy nääs hieman pullokypsytyksen aikana hajoavan hiivasakan tuomaa paahteisuutta ja paahtoleipää. Parin lasillisen jälkeen voi paatunut friikki löytää jopa häivän toffeeta muistuttavia höyryjä.

Suu: Erittäin kuiva. Sitruksisuus ja omenaisuus edelleen framilla, kevyt paahde vaikuttaa taustalla. Sopiva hapokkuus ja kuplat raikastavat suun valmiiksi seuraavalle suupalalle.

Käyttö: Aperitivos, äyriäiset, kalat, raikkaat salaatit. Älä tarjoa jääkylmänä vaan 8-10 astetta lienee jees: käytännössä siis kama jääkaapista lasiin ja 5 minuutin piinallinen odotus.

Tuomio: Hyvin kuivan cava-tyylin ystäville. Ihan positiivinen kokemus hintaluokassaan ja luomustatuskin lienee monille plussaa.

(maahantuojan näytepullo)

 



Voihan vappuvinetto: La Caliera Moscato d’Asti 2012
Tommi | 26.4.2013 | 08:00

Alko 557844 (7,59 e / 0,375 l)
Rypäleet: Moscato (Bianco di) Canelli 100 % (= Muscat Blanc à Petits Grains)
Maa / alue: Italia / DOCG Moscato d’Asti
Tuottaja: Borgo Maragliano

Kuva: Alko

Taustaa: Vielä kymmenen vuotta sitten jenkkiläisissä rap-videoissa luotiin menestyksen illuusiota lipittämällä allasbileissä pullokaupalla Louis Roedererin Cristal-luksussamppanjaa. Juuri nyt muodikkaampaa on kuitenkin hehkuttaa romanttisesta Muscat-rypäleestä tehtyjä kuohukkaita. Samalla näiden herkullisten Moscato-viinien suosio Ameriikan Yhdysvalloissa on noussut uusiin sfääreihin. Kahdesta Asti-kylän nimeä kantavasta makeasta kuohuviinistä Moscato d’Asti on tavallista Astia vähäkuplaisempi, vähäalkoholisempi, herkkäaromisempi ja – niin, parempi. Silti herkkusuille on Alkon vakiovalikoimassa jostain syystä tarjolla vain yksi vaihtoehto (wtf?), tilausvalikoimassa onneksi muutama lisää. Voisikohan kuluttaja-asiamies edesauttaa mielipuolisen epäkohdan pikaista korjaamista?

Silmä: Tuoreen vuosikerran La Caliera Moscato d’Asti on väriltään hyvin vaalea, kevyiden kuplien piristämä keltainen.

Nenä: Voimakkaan kukkainen tuoksu on hyvin aromaattinen ja siitä löytyy Muscatille tyypillisesti myös hajuvettä, myskiä ja rusinaa. Aika harvassa lienevät ne, jotka eivät tästä tuoksusta kevätauringon paisteessa diggaa.

Suu: Kosiskelevan makea. Reilu sokeri pysyy kuitenkin aisoissa viinin reilun hapokkuuden, kevyen kuplaisuuden ja herkän aromaattisuuden ansiosta. Muikean makoisaa ja veden kielelle nostavaa jälkimakua maiskuttelee suussaan pitkään. Viittaan edellisen kappaleen loppuun.

Käyttö: Harmillisesti vain puolikkaassa pullossa myytävä La Caliera on laadukas vappupiknikin herkku joko sellaisenaan tai perinteisten minimunkkien partnerina. Tuoreiden mansikoiden völjyssä myös klassinen kesäherkku. Tarjoile reilusti viilennettynä.

Tuomio: Herkku mikä herkku ja hakkaa mielestäni perus-Astit mennen tullen. Vaadimme Alkoon lisää valikoimaa! Makean muodikas, kepeän kupliva, veikeän vappuisa – dix poängg!

 



Codorníu Clasico Seco
Tommi | 10.4.2013 | 08:00

Alko 008911 (8,98 e)
Rypäleet: Macabeo 40 %, Xarel.lo 40 %, Parellada 20 %
Maa / alue: Espanja / DO Cava
Tuottaja: Codorníu

Kuva: Alko

Taustaa: Heti alkuun varoituksen sana: ennakkoasenteilla voi olla suuri vaikutus viiniarvioihin ja cavat eivät yleensä kuulu suosikkeihini. Ne ovat kuitenkin Alkon myydyimpiä kuohareita, joten ehkä joudun pian pyörtämään puheeni – maahantuojan mukaan nyt testissä oleva pullote on nimittäin ”Suomen suosituin kuiva kuohuviini”. Jäännössokeria on tosin 16 g/l ja siten pääsen niuhottamaan, että tässä ollaan kylläkin puolikuivan puolella – mikä saattaakin osaltaan selittää menestystä ”kuivien” sarjassa. Cava-markkinat muistuttavat muuten läheisesti Suomen vähittäiskaupan epätervettä duopolia, kun jätit Codorníu ja Freixenet dominoivat pelikenttää mielin määrin 80 prosentin yhteenlasketulla markkinaosuudella. Rypäleinä on tässä cava-blendien peruskolmikko ja edullisen hinnan perusteella pullokypsytys lienee lainsäädännön vaatiman minimin mittainen (9 kuukautta / månader / months / mois / Monate / jne).

Silmä: Vaalea kullankeltainen. Kuplia pukkaa.

Nenä: Hyvinkin hedelmäinen. Vihreää ja punaista omenaa, sitrusta.

Suu: Kevyehkö, hyvin hedelmäinen, omenainen, melko hapokas. Keskimaussa jäännössokerin huomaa jonkin verran, mutta lopetus on täysin kuiva. Huomattavaa on, että jälkimaussa cavan tyypillinen kitkeryys kitalaessa jää kerrankin uupumaan.

Käyttö: Jopa sellaisenaan aperitiivina, mutta myös vaalea kala sekä raikkaat kana- tai kalasalaatit. Nauti jääkaappikylmänä.

Tuomio: Erinomaisen raikas ja hedelmäinen cava mutkattomaan lipittelyyn, vaikka monimuotoisuutta joutuukin etsimään jostain muualta. Tämä oli positiivisena yllärinä ehdottomasti cava-kokemusteni kärkipäätä, joten kuluttajaystävällisen hinnan huomioiden Alkon myyntilistojen kärkitilat taitavat olla ihan oikeutettuja. ¡Muy bueno!

(maahantuojan näytepullo)