Avainsana:
Maanantain mauton: surkeussokeri
Tommi | 12.5.2014 | 18:30

Juttelin männä viikolla parin ruotsalaisen maahantuojan kanssa ja he valottivat minulle ansiokkaasti sikäläisen markkinan erikoisuuksia. Lähinnä Tukholmaan keskittyvän samppanjamanian lisäksi Ruotsiin on parin viime vuoden aikana iskenyt uskomattomat mittasuhteet saanut jäännössokeristen punaviinien invaasio.

Ensin nostivat päätään venetolaiset, nuo alkuperäiset rypäleiden osittaiseen kuivatukseen perustuvan appassimento-tekniikan mestarit. Heidän lempilastensa amaronen ja ripasson myynnin ampaistua jyrkkään nousuun on sokerivaunun kyytiin hypännyt myös koko muu Italia ja etenkin edullisista volyymiviineistään tunnetut, Apulian kaltaiset eteläiset maakunnat. Jopa aiemmin niin luotettavan Veneton keskimääräinen laatu on kärsinyt valtaisan inflaation, kun liitoksistaan jo moneen kertaan revenneeseen markkinarakoon tungetaan kiihtyvällä tahdilla kakkoslaadun raaka-aineista mahdollisimman halvalla tuotettua (mutta onnistuneesti pakattua) tuubaa. Ilmiö on – joskin toistaiseksi pienemmässä mittaluokassa – valitettavan tunnistettava myös kotoisen monopolimme hyllyiltä.

 

Formula for success

Veneton perinteisten laatutuottajien puntissa tutisee varmasti pelko pysyvästä haitasta alueen brändille – siellä kun on lähihistoriassa tehty sama virhe. Soaven, tuon Veneton mainion valkkarin, maine tuhottiin vuosikymmeniksi 1970- ja 80-lukujen massiivisella dollarin kuvien motivoimalla ylituotannolla. Volyymin joustaessa jälleen jatkuvasti ylöspäin laatu joustaa väistämättä alaspäin ja alsacelaisen Claude Gisselbrechtin minulle esittelemä termi misery sugar, surkeussokeri, on jälleen enemmän kuin osuva. ”It means sugar that hides the misery of the wine.”

Ilmiö on Ruotsissa vahvasti sidoksissa siihen, että peräti 60 prosenttia viineistä myydään siellä laatikoissa. En sinänsä dissaa monissa yhteyksissä käteviä bäggäreitä, mutta länsinaapurissa merkittävä osa pakkausmuodosta edustaa nimenomaan juuri tätä yhtä ja samaa viinityyliä. Niinpä uskomattomat määrät 8-20 sokerigrammaa litralta sisältävää bulkkia survotaan Italian satamista joka viikko kohti Pohjoismaiden lukratiivisia markkinoita. Kun vielä Italian oma Primitivo-rypälekin nimetään pakkauksissa paremmin myyvän Amerikan-siskonsa mukaan Zinfandeliksi, voi perinteikkään viinimaan todeta myyneen sielunsa kruunut silmissään kiiltäen.

Tapaamieni maahantuojajentlemannien mukaan tilastoista voi tällä hetkellä suoraan todeta, että aiemmin kuivaksi käytetyn punaviinin valmistuksen muokkaus nyt kevyesti jäännössokeriseksi nostaa automaattisesti myyntikäyrän kulmakerrointa. Kaksi kolmasosaa Ruotsin myydyimmistä viineistä on italialaisia – ja kyllä, melkein kaikissa on jäännössokeria. Samalla viinijournalistien perinteinen yksinvalta maahantuojien tärkeimpänä mainoskanavana on lakonisen kommentin perusteella tullut tiensä päätökseen: ”It used to be 100% journalists. Now it’s 20% journalists and 80% sugar.” Vahva ehdokas Voihan vineton Quote of the Year 2014 -kilpailuun.

Pohjolan kolme vierekkäistä monopolimarkkinaa tarjoavat kaupallisen koulutuksen oppikirjoihin erittäin mielenkiintoisia case studyja. Viini – aivan kuten muutkin kulutustavarat – ovat toki moninaisten syklien armoilla ja ennustankin jäännössokeristen punaviinien suosion hiipuvan pikku hiljaa klassisten muotioikkujen tapaan normaalimpiin mittasuhteisiin. Toivon kuitenkin samalla, että ne onnistuvat nyt suosionsa huipulla paistatellessaan johdattamaan mahdollisimman paljon uusia ihmisiä viinin ja viinikulttuurin pariin.

 


Avainsanat:

Alkon uutuudet: lokakuu 2013
Tommi | 15.10.2013 | 08:00

Alkon lokakuun reilun parinkymmenen viinin uutuuslista sisälsi ennakkoon ajatellen ihan mielenkiintoista tavaraa. Voihan vinetto testasi (paria poikkeusta lukuun ottamatta) koko sarjan muutamalla syyskuulta lisätyllä tuotteella ryyditettynä. 26 maistetun viinin joukosta löytyi yksi todellinen helmi, neljä muuta kiitettävän arvion saanutta pullotetta ja lisäksi kaksi alle kympin mainitsemisen arvoisen hinta-laadun viiniä. Yhden miehen testiryhmämme toteaa silti, että lokakuun uutuustarjonta kuvaa harmillisen osuvasti viinitarjonnan yleistä tilaa: tasaisen varmaa, mutta ei-niin-kovin-innostavaa peruslaatua on tarjolla jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta valtavirrasta poikkeavien erityisherkkujen metsästys käy välillä ihan työstä. Ei tosin sillä, että siinä työssä olisi mitään vikaa… siispä: Alkon uutuudet, s’il vous plaît.

(kuvat: Alko)

 

HUIPUT

Patrono Noto Nero d’Avola 2010 (PUNA)

Alko 423377 (19,84 e)
Rypäleet: Nero d’Avola 100 %
Maa / alue: Italia / DOP Noto
Tuottaja: Feudo Ramaddini

Lyhyt kuvaus: Kaakkois-Sisilian rannikolla sijaitseva Noton viinialue on pieni ja aiemmin paremmin tunnettu makeista Moscato-viineistään. Paikallisten, laadukkaiden punaisten tuotantomäärät ovat pieniä ja tätäkin on tuottajan mukaan tehty vain 5.000 pullon erä, josta on onneksi saatu Suomeen asti jonkinlainen allokaatio. Väri on jo hieman kehittynyt ja reunoilta tiilenpunaiseen vivahtava, syvähkö rubiini. Huumaavasta tuoksusta löytyy mm. hapankirsikkaa, tyylikästä tammea ja yrttejä. Keskitäyteläinen maku on keskitanniininen ja Etelä-Italialle epätyypillisen hapokas. Hapankirsikan dominoidessa meininkiä ovat mukavasti kehittyneet nahkaiset aromit vasta nousemassa esiin. Todella hieno kumppani vaikka kevyen yrttiselle ja tomaattiselle lihapadalle tai sopivasti ruskistetulle ja tomaattikastikkeen kera tarjoillulle karitsankareelle. Pari vuotta lisää pulloikää virittänee kokonaisuuden lähes täydelliseksi Nero d’Avola –nirvanaksi. Italia, I love you.


KIITETTÄVÄT

Bel Echo Wairau Valley Greywacke Pinot Noir 2011 (PUNA)

Alko 461597 (19,60 e)
Rypäleet: Pinot Noir 100 %
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Wairau Valley, Marlborough
Tuottaja: Clos Henri

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä tiilenpuna. Hieno tuoksu! Kirsikkaa, orvokkia, mausteita. Keskitäyteläinen maku on jopa hieman kehittynyt ja omaa reilusti potentiaalia. Happoja olisin kaivannut aavistuksen lisää, mutta muuten lasissa lepää oikein nassakka ja tyylikäs NZPN. Lintuviini, jos mikä.

Amplus One 2010 (PUNA)

Alko 481624 (11,97 e / 0,375 l)
Rypäleet: Carmenère, Cabernet Sauvignon, Syrah
Maa / alue: Chile / DO Cachapoal Valley
Tuottaja: Santa Ema

Lyhyt kuvaus: Puolikas pullokoko. Syvä, reilusti violettiin vivahtava purppura. Tuoksu on yllättävän ranskalainen, vakavuudessaan kiehtova – herukkaa, tammea, mausteita. Täyteläinen ja keskitanniininen maku on Bordeaux’maisen kuivakka, mutta Carmenèren paprikaan vivahtava hedelmä tuo kuitenkin viinille omaakin persoonallisuutta. Tämä on hyvä tilaisuus kokeilla vakavampaa chileläistyyliä kohtuukustannuksella. Rinnalle hyvää pihviä, yrttistä pataa tai grillipossua.

Château Malartic-Lagravière 2010 (PUNA)

Alko 412657 (71,20 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Petit Verdot
Maa / alue: Ranska / AC Pessac-Léognan
Tuottaja: Château Malartic-Lagravière

Lyhyt kuvaus: Täysin läpinäkymätön, musteisen purppurainen. Mustikkainen, mustaherukkainen, kevyen tamminen, mausteinen. Täyteläinen, tanniininen. Vaatii aikaa saadakseen monitahoisuutta. Vihatun ja rakastetun Michel Rollandin kellarimestaroima, modernin laidan Bordeaux sen ystäville.

Château de Rayne Vigneau 2010 (MAKEA)

Alko 523124 (29,90 e / 0,375 l)
Rypäleet: Sémillon, Sauvignon, Muscadelle
Maa / alue: Ranska / AC Sauternes
Tuottaja: Château de Rayne Vigneau

Lyhyt kuvaus: Puolikas pullokoko. Keskisyvä, kirkkaan keltainen. Tuoksu on reilun jalohomeinen, lisäksi tuhtia hunajaa ja sitrushilloa sekä 12-18 kuukauden tammikypsytyksen tuomaa vaniljaa. Makea, muttei onneksi aivan ällömakea makuprofiili on hunajaisen mausteinen ja tammi on tyylikkäästi läsnä ilman, että se dominoisi liikaa. Happojakin löytyy kohtalaisesti ja niinpä tämä on oikeinkin kiva Sauternes joko nyt nautittavaksi tai 10-15 vuoden kypsytykseen, jolloin koko viinityylin vahvuudet pääsevät kunnolla esiin.


HYVÄ HINTA-LAATU

Copa de Vina, ei vuosikertaa, hanapakkaus 2l (VALKO)

Alko 532038 (19,48 e / 2 l)
Rypäleet: Sauvignon Blanc, Chardonnay
Maa / alue: Chile / Curicó, Central Valley
Tuottaja: Quantum Wine / Solera Group

Lyhyt kuvaus: Pohjoismaisen tuottajan yksiselitteisesti nimetty Chardonnay/Sauvignon Blanc –sekoite. Hyvin vaalea keltainen. Tuoksussa tunnistettavissa molemmat lajikkeet: ensin SB:n herukanlehti ja sitten Chardonnayn trooppinen voi. Maku on kuiva, hyvin hapokas ja kevyen hedelmäinen. Vihreää omenaa, herukkaa, ripaus keltaluumua. Suoraviivaisen viinin litrahinta jää alle kympin, jolla saa hintaan nähden asiallisen setin myös ruokapöytään. Äyriäiset, rasvaiset kalat, raikkaat salaatit – sellaisenaan monelle (ei minulle) ehkä turhankin hapokas.

Emilia Appassimento 2011 (PUNA)

Alko 420787 (9,98 e)
Rypäleet: Corvina Veronese, Rondinella
Maa / alue: Italia / IGT Rosso Veronese (Veneto)
Tuottaja/maahantuoja: Zengo Import

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä rubiini. Appassimento-viinien usein tympeän sokerisessa maailmassa tämä on miellyttävän vakavasti otettava pullote ja vieläpä alle kympillä. Melko täyteläinen, hyvä tanniini- ja happorakenne. Hapankirsikkaa, mausteita ja maamaisuutta. Monikäyttöinen liharuokaviini.

 



VII Sette Vigne 2009
Tommi | 17.4.2013 | 08:00

Alko 923907 (11,78 e / tilausvalikoima)
Rypäleet: Aglianico, Barbera, Corvina, Montepulciano, Nebbiolo, Primitivo, Sangiovese
Maa / alue: Italia / Campania, Lombardia, Veneto, Abruzzo, Piemonte, Salento, Toskana
Tuottaja: Orion Wines

Kuva: Altia

Taustaa: Otetaan vaihteeksi monokkelin fokukseen pullote Alkomahooliliikkeen tilausvalikoimasta, jota kaikkien kannattaisi hyödyntää silloin tällöin – hinnat tosin ovat pienemmistä volyymeistä johtuen usein aavistuksen korkeammat kuin perusvalikoimassa. Pitkästä aikaa käsillä on myös todella innovatiivinen ja mielenkiintoinen konsepti: seitsemän eri viinialueen tyypillistä rypälelajiketta on ennen blendausta kypsytetty erikseen omalla viljelyalueellaan: Aglianico / Campania, Barbera / Lombardia, Corvina / Veneto, Montepulciano / Abruzzo, Nebbiolo / Piemonte, Primitivo / Salento ja Sangiovese / Toskana. Kaikkihan näistä ovat parhaimmillaan erinomaisia rusinan esiasteita ja maahantuojan mukaan saammekin nyt ”Italian parhaat puolet yhdessä viinissä”. Viikonlopun sulkismatsin lisäksi myös pieni pelko kuumottaa pakaroita: voiko näin häiriintyneen hieno idea tosiaan toimia?

Silmä: Vielä reippaasti nuorekkaan purppuraan taittava, läpinäkymättömän tumma rubiininpunainen.

Nenä: Kirsikkaa, mausteita, luumua. Sekamelska, josta on vähän vaikea ottaa kiinni.

Suu: Avohärdelli jatkuu kitalaessa, kun pienen jäännössokerin (7 g/l) pyöristämä koillisitalialainen fiilis yhdistyy tuhtiin uuden maailman Merlot-vetoiseen sekoitteeseen vivahtavaan aromimaailmaan. Riittävä hapokkuus pelastaa onneksi sekavan kokonaisuuden täydelliseltä yhdentekevyydeltä. Vaikka kutakin lajiketta on viinissä saman verran, nostavat aivoni pääosaan Sangiovesen, appassimento-menetelmällä tiiviimmäksi muovatun Corvinan ja eteläisen Aglianicon. Jälkimaku on paahteinen ja melko pitkä, mutta se on tässä sivuseikka.

Käyttö: 16-18 asteessa tarjoiltava yleisviini tuhdeille liharuoille ja varmasti mm. erinomainen kesän grillijuoma. Siis olettaen, että grillikausi joskus alkaa.

Tuomio: Ristiriitainen kokemus. Ensivaikutelman mukaan sekoittamalla Italian parhaat on onnistuttu maskeeraamaan kaikki, mikä maan viineissä on niin hienoa: kirsikkaisuus, hapokkuus ja monimuotoisuus. Kyllähän ne tästäkin lopulta kaivamalla löytyvät, mutta sijoitan silti seuraavat 12 euroa mieluummin vaikka hyvään chiantiin. Makuasioita, sanos.

(maahantuojan näytepullo)