Siiderillä uuteen vuoteen: La Brique Cidre Bouché Brut
Tommi | 30.12.2014 | 15:54

Alko 782297 (5,20 e / 0,75 l)
Maa / alue: Ranska / Normandia
Tuottaja: Cidrerie de la Brique

La Brique Cidre Bouché Brut_kuva

Taustaa: Paatuneimmankin viinisiepon kannattaa aika ajoin kohdata vanha totuus vaihtelun virkistävästä vaikutuksesta. Hyviä ruoka-, nautiskelu- ja juhlajuomia löytyy myös viinihyllyjen ulkopuolelta.

Euroopassa monet viininviljelylle perinteisesti liian viileät alueet kuten Pohjois-Ranska, Iso-Britannia ja Irlanti soveltuvat erinomaisesti omenantuotantoon. Täällä valmistuvatkin Euroopan parhaat siiderit. Omat suosikkini tulevat myös calvadoksistaan tunnetusta Ranskan Normandiasta ja ajatus matkasta paikan päälle kutittelee säännöllisesti mieltä. Samppanjapulloon pakatut ja pullokäyneet, usein pienten perheyritysten valmistamat herkut räjäyttävät esanssisiin massalitkuihin tottuneen silmät väkivaltaisesti auki tarjoten samalla nautinnollisen visiitin kypsän omenaisuuden ytimeen. Alkon hyllyiltä löytyy nykyisellään useampikin hyvä pullote, joista esimerkiksi hiljattain valikoimaan tullut La Brique Cidre Bouché Brut täyttää paikkansa ansiokkaasti.

Nenä ja suu: Kuivan, mutta tuhdin hedelmäisen juoman omena on muhevan ylikypsää. Taustalla leijuu perinteisille maalaissiidereille ominaista tallintaustaa sekä yllättävä tervapastillin häivä. Jälkivaikutelmassa kevyet tanniinit kuivattavat suuta sitä mukaa, kun hapot nostavat vettä kielen päälle.

Käyttö: Maukas ranskissiideri on sellaisenaan hyvä vaihtoehto juhlien aperitiiviksi ja toki loistava saunaseuralainen, mutta myös mielenkiintoinen valinta aterioiden kylkeen: suolaiset lätyt, merenelävät, vaaleat lihat ja juustot. Tarjoile 4-8 asteessa.

Tuomio: Tyypillisiä brittiserkkujaan hedelmäisempi ja pehmeämpi tyyli iskee kuin miljoona volttia ja avaa vuoden 2015 sen ansaitsemalla maukkaudella.

ps. Siiderin valmistuksesta kiinnostuneille suosittelen joululahjaksi saamaani erinomaista ja perinpohjaista Claude Jolicoeurin ”The new cider maker’s handbook – A comprehensive guide for craft producers” -eeposta, jonka opit aion itse panna käytäntöön parin vuoden sisällä. Puusepät ja kimpparahoittajat: tervetuloa mukaan :)

 



Cono Sur Premium Tasting
Tommi | 13.8.2014 | 18:11

Voihan vinetto palaa pitkältä kesälomalta suoraan laatuchileläisten pariin. Kevät ja alkukesä etenivät päivätyön saneleman aikataulun mukaan siinä määrin, että osallistuminen tarjolla olleisiin viinieventteihin oli lähes luokattoman heikkoa. Maahantuoja Winestaten kutsu Cono Surin ”Premium Tastingiin” Katajanokan Kasinolle osui kuitenkin nassakasti menovapaaseen torstai-iltaan ja kun ns. parempien chileläisten laajempaan maisteluun ja arviointiin ei yleensä mahdollisuuksia juuri siunaannu, olin heti intopoikaa ja hyväksyvä etusormi liikahti hetkessä enterille.

Kun kesä vielä teki tuloaan

Lämpimän kesäillan miellyttävästi taustoittaman tilaisuuden itseoikeutettuna vetäjänä toimi Cono Surin palkittu pääviinintekijä ja toimitusjohtaja Adolfo Hurtado, joka aloitti session avaamalla Suomessakin vahvasti läsnä olevan viinitalon historiaa ja nopeaa nousua erääksi uuden maailman tunnetuimmista viinibrändeistä. Vaikka jättimäisen Concha y Toron omistama Cono Sur perustettiin vasta 21 vuotta sitten, on yhtiö nykyisin jo Chilen toiseksi suurin viinien viejä heti emonsa jälkeen. Paljon asioita on siis tehty oikein ja toki myös taustaresurssit ovat omistustaustasta johtuen vähintäänkin kohtuullisessa kuosissa.

Cono Sur omistaa riittävän oloiset 1 600 hehtaaria tarhoja ulottuen pohjoisen Atacaman aavikon reunamilta aina Etelä-Chilen viileille viinintuotannon raja-alueille. 30 miljoonan pullon kokonaistuotannosta peräti 5 miljoonaa on Pinot Noiria ja tämä nostaakin kaikella todennäköisyydellä firman maailman suurimmaksi yhden brändin Pinot Noir –tuottajaksi (for what it’s worth).

Vaikka ensimmäiset köynnökset istutettiin Chileen jo 1500-luvun puolivälissä, on maan moderni viinihistoria suhteellisesti ottaen nuori (Adolfon maistama vanhin paikallinen vuosikerta on Cabernet-Carmenere –blendi vuodelta 1968) ja sen huippuviinikategorian taival on tätäkin lyhyempi. Vaillinainen aikajana yhdistettynä chileläisten viinien maineeseen edullisina, helppoina ja uudelle viinimaailmalle tyypillisesti suoraviivaisen hedelmäisinä johtaa helposti johtopäätökseen, jonka mukaan 1) Chilestä ei löydy maailmalla kilpailukykyistä huippulaatua, ja 2) chileläinen viini ei ikäänny.

All white – eikun black ’n white

Cono Surin tasting tarjosi kuitenkin evidenssiä vastakkaiseen suuntaan, joskaan ei aivan yksiselitteisellä tasaisuudella. Mielessä pyörinyt avainsana kotiin matkatessa oli elegantti – adjektiivi, jota ei useinkaan yhdistetä Chileen. Testattujen viinien freesit happorakenteet ja niiden kliseiset hillot välttäneet hedelmäprofiilit loivat uskoa maan potentiaaliin murtautua vientimarkkinoilla myös nykyisten stereotypioiden ulkopuolelle.

Ikääntymispotentiaaliakin päästiin testaamaan ryystämällä peräti seitsemän OCIO-viinin eri vuosikertaa (joista osa oli peräisin Winestaten Tuomas Meriluodon MW omasta kellarista). Johtopäätös oli, että kyllähän se ikääntyy – but then again, niin viidenkympin pullohinnalla pitääkin.

Adolfo Hurtado ja baby

Maistetut vinetot alla kronologisessa järjestyksessä.

***************

Single Vineyard Sauvignon Blanc 2013

Hyvin viileältä alueelta Casablancan laaksosta, meren läheltä. Ei maloa, terästankki, pullotettu heinäkuussa 2013. Nenässä kevyttä herukkaa, mutta suussa todella reipasta sitrusta ja happoa (luonnolliset hapot kuuleman mukaan 7,2).

20 Barrels Sauvignon Blanc 2013

Tämäkin on Casablanca Valleyn tuotoksia, mutta tarhat sijaitsevat edellistä korkeammalla ja saavat siten osakseen enemmän tuulta ja viileyttä. Köynnökset pääosin Sancerre-klooneja. Ei maloa ja vain stainless steel => funny name considering… Selvästi edellistä vihreämpi ja reippaan herukkainen, myös enemmän hedelmän konsentraatiota.

Single Vineyard Chardonnay 2013 (Alko)

85 % tehtiin tankissa ja 15 % ensin kävi ja sen jälkeen kypsyi ranskalaisessa tammessa muutaman kuukauden ajan ennen romanttista yhtymistä tankkiserkkunsa kanssa. Casablanca, ei maloa. Reippaan hedelmäinen profiili saa hieman lisää mielenkiintoa tammen kevyestä vaikutuksesta.

20 Barrels Chardonnay 2013

Uudessa tammessa käytetty ja kypsytetty (10 kk) versio. Mielenkiintoinen viininvalmistustekninen knoppi on, että uusien tammitynnyreiden tiukin aromi laimennetaan kolmen viikon suolaliuoskäsittelyllä. Profiilissa reipasta (mutta ei pistävää) tammea ja huikean hyvät hapot – erittäin maukas ja mielenkiintoinen viini. Adolfon mukaan merisumu kuljettaa rannikolle suolaa, joka tarttuu myös rypäleiden kuoriin ja kulkeutuu sitä kautta myös viiniin. Joskus he joutuvat jopa lantraamaan sekaan muuta viiniä, jotta säädöksissä sallittu suolapitoisuus ei ylity – wtf! Sisemmällä mantereen puolella ei tule samaa efektiä.

Single Vineyard Riesling 2013 (Alko)

Viileästä ja sateisesta Bío-Bíon laaksosta, jossa kasteluveden riittävyys ei yleensä ole ongelma. Tankki, ei maloa, käyminen keskeytetään 7,5-8 g/l jäännössokeritasolla. Hieman edellisiä syvempi väri, selvää piikiveä, erittäin rapsakat hapot.

Single Vineyard Pinot Noir 2012

San Antonion laakso Casablancan eteläpuolella ja vieläkin lähempänä merta, vielä nuori 7-vuotias tarha. 18 kk 1-2 vuotta vanhoissa barrique-tynnyreissä). Keskisyvä, hieno eläväinen rubiini. Selkeän hedelmävetoinen, mutta tammikin on selvästi läsnä. Maukas ja hyvät hapot.

20 Barrels Pinot Noir 2012 (vuosikerta 2011 Alkossa)

Casablanca, tarha istutettu 1989. Viikon mittainen hiilidioksidikäyminen antaa lisää väriä ja tanniinia rypäleiden kuorista ja siten 40 prosenttia uuttamisesta on tehty jo ennen varsinaista alkoholikäymistä. 14 kk kypsytys barrique-tynnyrissä. Selvästi tanniinisempi, voimakkaampi ja raskaampi kuin edellinen. Värikin on hieman syvempi ja lisäksi (Pinot Noirille hämmentävästi) lähempänä purppuraa kuin rubiinia.

Single Vineyard Syrah 2012

San Antonio Valley, 15 kk ranskalaisessa tammessa (80 % uutta). Adolfon mukaan tämä tehdään ja kohdellaan kuten Pinot Noir –viinit. Syvähkö purppura, tanniininen, tuhdin hedelmäinen, mutta myös hyvin hapokas. Raikas tapaus.

20 Barrels Syrah 2012

Pohjoisen Elqui Valley: lähellä merta ja siten viileä, vaikka sijaitseekin lähellä Atacaman aavikkoa. 17 kk uudessa ranskistammessa. Syvä purppura väri, reipas hedelmä ja runsaat tanniinit. Silti edeltäjänsä tapaan erittäin raikas. Molemmat maistetut Syrah’t ovat varmasti mahtavia ruokaviinejä. Tuotanto vain 1 200 laatikkoa = 14 400 pulloa.

OCIO 2002

Vuonna 1999 käynnistetty OCIO-projekti on tärkeä pala Chilen viinihistoriaa, sillä kyseessä on nykyisellään eittämättä eräs maan tunnetuimmista viineistä. Projektiin etsittiin aikanaan mukaan Burgundin guru Martin Prieur, jonka johdolla viinistä muovattiin monien mielestä Chilen paras Pinot Noir –pullote (näin siis huhujen mukaan, itselläni ei ole huhun vahvistamiseen tai kumoamiseen riittävään laajaa kokemusta). Kuriositeettina mainittakoon mm. käsin kerättyjen terttujen parin päivän mittainen kuivatus, jonka aikana haihtuu 5-6 prosenttia rypäleiden painosta=vedestä. Terästankissa tapahtuvan hiilidioksidikäymisen jälkeen rypäleet poljetaan perinteiseen tyyliin jaloilla ja normikäymisen jälkeen syntyvä viini siirretään uusiin ranskalaisiin barrique-tynnyreihin. Herra Prieur saapuu kypsytysajan lopulla Chileen maistamaan tynnyrit läpi, jonka jälkeen parhaat valitaan pullotettavaksi OCIO-etiketin alle. Vuosituotanto vain 6 000 – 12 000 pulloa.

Kylmä 2002 oli OCIOn ensimmäinen vuosikerta. Keskisyvän tiilenpunainen, pehmeän hedelmäinen, herkullinen, silti kepeän elegantti. Maukkain maistetuista siskoistaan, vaikka moniulotteisuutta olisikin kaivannut lisää.

OCIO 2005

Viime aikojen kuumin vuosikerta. Ensimmäinen pullo oli reippaan hapettunut, mutta toinen erinomaisessa kunnossa. Selvästi kuivempi, muhkeampi ja tanniinisempi kuin 2002.

OCIO 2006

Viileähkö vuosikerta. Supertanniininen ja hieman kehittyneempi kuin 2005, mutta ei erityisen nautinnollinen.

OCIO 2009

Todella maukkaan hedelmäinen. Raikas ja nuorekas, mutta silti jo orastavaa kompleksisuutta. Erinomainen potentiaali pitkäänkin kypsyttelyyn.

OCIO 2010

Kylmä vintage. Herkullisen hedelmäinen, raikas.

OCIO 2011 (Alko)

Adolfon mukaan yleisesti erinomainen (ja lämpimähkö) vuosikerta Chilessä. Reippaan mokkainen ja kahvinen, hillomaisempi kuin edeltäjänsä. Nuorekkaan pistävä, selvästi haastavampi kuin 2010.

OCIO 2012

Kylmä vuosikerta. Niin nuori ja tanniinien jyräämä, että laatua on mielestäni haastavaa tunnistaa. Adolfon mielestä kuitenkin kolmesta nuorimmasta paras ikääntymispotentiaali. Vaikea kysymys koulutuksen tässä vaiheessa.

20 Barrels Cabernet Sauvignon 2007

Alto Maípo (Chilen paras Cabernet-alue), vuonna 1962 istutettu tarha. Aivan puhtaasta lajike-cäbistä ei ole kuitenkaan kyse, sillä blendissä on lisäksi yhteensä 10 prosenttia Carmenerea ja Syrah’ta. 18 kk uudessa ranskalaisessa tammessa. Lähes läpinäkymättömän tumma, rubiini väri. Tuhti tunnelma, hieman turhankin raskaan puolella. Cassista ja punaista marjaa, myös kevyttä kehitystä.

20 Barrels Cabernet Sauvignon 2011 magnum

”Perfect vintage” Chilessä etenkin Cabernet’lle. Selvästi edellistä maukkaampi, hedelmäisempi ja raikkaampi, joten väite on helppo uskoa.

Silencio Cabernet Sauvignon 2010

Uusi, vasta tämän vuoden marraskuussa markkinoille laskettava ”ikoniviini”, jossa Cabernet Sauvignon dominoi 98 prosentin osuudella, loput Carmenerea – varmaankin patrioottisesta periaatteesta. Eri spesiaalitarhoilta kerättävät rypäleet tuottavat vuosina 1960-75 istutetut köynnökset. Viini kypsyy 25 kk ajan barrique-tynnyrissä. Tuotanto on lievästi sanottuna rajallinen, sillä vain 9 tynnyriä eli noin 2 000 pulloa valittiin pullotukseen. Täysin erilainen kuin edeltävä 20 Barrels Cab. Reippaan tanniininen, mutta myös yllättävän hapokas ja elegantti, lisäksi erittäin tyydyttävästi vain 13,3 volttia – ei siten aivan perinteinen Chilen icon Cab. Suomen noin 120 pullon allokaatio tullaan myymään kolmen pullon puulaatikoissa.

OCIO x 7

Pitkäjalkainen chileläinen (etualalla)

 

 



Alkon uutuudet / kesäkuu 2014
Tommi | 24.6.2014 | 20:15

Voihan vinetto testasi jälleen läpi Alkon uutuudet, jotka tarjoavat kesälomien ratoksi useita tutustumisen arvoisia pullotteita sekä valkoisten että punaisten pataljoonista. Etenkin kolme hienosti kypsynyttä herkkua saivat monopolin nuoreen ja suoraviivaiseen peruskauraan kyllästyneen nenäni villiintymään lähes euforiseen kesätunnelmaan. Enää tarvitaan se kesä.

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Matarromera Prestigio 2005 (PUNA)

Alko 484297 (29,90 e)
Rypäleet: Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Merlot
Maa / alue: Espanja / DO Ribera del Duero
Tuottaja: Matarromera

Jo lähtökohtaisesti on mahtavaa saada monopolin valikoimaan valmiiksi kypsytetty Ribera del Duero. Läpinäkymättömän syvä tiilenpuna. Herkullinen, jo mukavasti kehittynyt profiili tarjoilee kuivattuja hedelmiä, mausteita ja jopa suklaata. Maku on täyteläinen ja tanniininen hedelmähappojenkin tukiessa kokonaisuutta hyvin. Tuhti ja konsentroitunut maku kantaa pitkälle jälkimakuun ja kokonaisuus on silti suhteellisen raikas. Hieno viritys, joka kestää kellarissa vielä toiset 9 vuotta. Tanniinit kipristelevät ikenissä vielä pari minuuttia nielaisun jälkeen. Tuhdeille liharuoille.

McGuigan Bin 9000 Semillon 2007 (VALKO)

Alko 573077 (24,50 e)
Rypäleet: Sémillon
Maa / alue: Australia / Hunter Valley
Tuottaja: McGuigan Simeon Wines

Hunter Valleyn legendaarisia Semillon-viinejä näkyy Alkon hyllyillä aivan liian harvoin, mutta nyt valikoimaan on saatu jo mukavasti vuosia vyön alle kerännyt McGuiganin tuotos. Tämän kohdalla rehellisesti sanoen toivoin etukäteen, että laatu vakuuttaisi. Keskisyvää lähestyvä kullankeltainen. AAAAH, mikä ihana tuoksu. Keltaluumu, reilu yrttisyys ja pulloiän suoma kevyt petrooli sulautuvat kepeän 11 voltin myötä leijuvan seksikkääksi valkoviinikokemukseksi. Reilu hapokkuus suo vielä useita kellarivuosia lisää. Ostoslistalle meni.

Quinta da Bica Reserva 2004 (PUNA)

Alko 449307 (20,10 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Alfrocheiro, Jaen, Tinta Roriz
Maa / alue: Portugali / DOC Dão
Tuottaja: Quinta da Bica

Pienen perhetuottajan kymmenvuotias punkku Portugalin pohjoisen puoliskon keskiosista. Erittäin syvä rubiini/tiilenpuna. Ikääntynyttä vuosikertaportviiniä muistuttava tuoksu viestii kuivattuja hedelmiä, nahkaa ja mausteita – maan kuningaslajike Touriga Nacional hieroo jälleen hajuepiteeliä nautinnollisesti. Täyteläinen ja tanniininen maku seuraa tuoksua ja on kerrassaan hieno. Kypsyy hyvin vielä 5-8 vuotta. Alan pikku hiljaa olla vahvasti sitä mieltä, että Portugali ei juurikaan petä 20+ –hintaluokassa.


KIITETTÄVÄT

Belgvardo Vermentino 2013 (VALKO)

Alko 513027 (14,90 e)
Rypäleet: Vermentino
Maa / alue: Italia / IGT Toscana
Tuottaja: Marchesi Mazzei

Mielenkiintoinen ja ruokaviinien luvattu lajike, tällä kertaa Toscanan länsirannikolla sijaitsevalta Maremman viinialueelta. Vaalea keltainen. Erittäin kutsuva tuoksu, jossa kypsää sitrusta, karviaismehuisuutta ja yrttejä. Rapsakka hapokkuus tekee tästä erinomaisen ja monipuolisen ruokaviinin.

Roger Champault Sancerre les Pierris Rosé 2013 (ROSÉ)

Alko 480987 (15,43 e)
Rypäleet: Pinot Noir
Maa / alue: Ranska / AC Sancerre
Tuottaja: Roger Champault

Pinot Noirista puserrettu ja paremmin Sauvignon Blanceistaan tunnetun Sancerren alueen perherosé. Houkuttavan haalea pinkki. Herkullinen tuoksu, jossa jo etukäteen maukkaan oloista punaista marjaa. Erittäin hapokas ja pari päivää liian raa’an punaherukan dominoima makumaailma on erittäin raikas. Toimii.

Rotari Rosé Brut 2010 (KUOHU)

Alko 571003 (3,88 e / 0,20 l piccolo-pullo, kokonainen pullo on 13,95 e)
Rypäleet: Pinot Noir, Chardonnay
Maa / alue: Italia / DOC Trentino
Tuottaja: Mezzacorona

Suuren osuuskuntatuottajan maukas Brut on jo kokeiltu aiemmin ja odotukset tähänkin vuosikertakuohuvaan olivat korkealla. Todella kaunis oranssin ja pinkin rakkauslapsi. Hentoa punaista marjaa ja kevyttä paahteisuutta. Maukas, hienostuneen hedelmäinen ja punaherukkaisen vadelmainen kokonaisuus. Mukavat, pienet kuplat. 3,5 vuoden ikä ei tunnu vielä missään vaan tämä – tai ainakin normipulloon pakattu versio – kestäisi varmaankin toisen mokoman. Hieno aperitiivi, salaatit, kevyet kala- ja äyriäisruoat, sushi. Jes!

Santa Helena 100+ Parras Viejas Cabernet Sauvignon 2011 (PUNA)

Alko 443067 (29,90 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon
Maa / alue: Chile / Colchagua Valley (Rapel)
Tuottaja: VSPT

Yli satavuotiaista köynnöksistä puserrettu chileläinen – hei Old World, repikää siitä! Syvä, tiilenpunaan reunoilta taipuva rubiini. Mustaherukka ja -pippuri nousevat keihäänkärkenä esiin tammenkin maustamasta tuoksusta. Pelot yliuutetusta uuden maailman pommista häipyvät onneksi taustalle herkun valuessa parempaan talteen pitkin limakalvoja. Täyteläinen – kyllä. Tanniininen – kyllä. Fokusoitunut – kyllä. Hilloinen – ei. Melko elegantti vanhojen köynnösten taidonnäyte melkein kohtuuhintaan.

Tarapaca +Plus Organic Red Blend 2011 (PUNA)

Alko 420157 (15,99 e)
Rypäleet: Syrah, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Petit Verdot
Maa / alue: Chile / DO Maipo Valley
Tuottaja: Viña Tarapacá

Syvä purppura. Bordeaux-blendiä muistuttava tuoksuprofiili on yllättävän nuorekas ja raikas. Makuunkin seuraavat boysenmarja ja mustaherukka yhdistyvät maukkaasti kevyeen savuisuuteen ja mausteisiin. Tanniinit ovat reippaat, joten tässäpä erinomainen nuori viini punaiselle lihalle. Viini onnistuu olemaan makoisa menemättä liiallisuuksiin konsentraation, uutoksen tai tammen kanssa. Kypsyy halutessasi hyvin useamman lisävuoden.

Trapiche Finca Suarez Lastra Malbec 2010 (PUNA)

Alko 405047 (29,90 e)
Rypäleet: Malbec
Maa / alue: Argentiina / La Consulta (Uco Valley, Mendoza)
Tuottaja: Bodegas Trapiche

Rikollisen painava pullo ja tällä perusteella olin jättää tyystin suosittelematta. Ei mitään järkeä! Läpinäkymätön purppura. Konsentroituneen karhunvatukkainen ja muhevan tamminen tuoksu. Tämä laadukas ja erittäin täyteläinen Malbec lienee monille liikaa tuhdin ja hilloisen kanssa leikittelevän tummamarjaisuutensa kanssa, mutta toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden kokea kympin perus-Malbecista poikkeava elämys. Päihittää harmillisesti itselläni kypsytyksessä olevan vuoden 2007 Trapichen tarha-Malbecin. Kokemuksen keskisyvällä rintaäänellä ainakin porotournedos toimii näiden kanssa erinomaisesti.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Babylon’s Peak Shiraz Grenache 2012 (PUNA)

Alko 485137 (9,98 e)
Rypäleet: Shiraz 75 %, Grenache 25 %
Maa / alue: Etelä-Afrikka / WO Swartland
Tuottaja: Babylon’s Peak (nettisivu on vielä työn alla)

Detaljit ja kuvaus Voihan vineton juhannussuosituksessa.

 



Voihan juhannusvinetto: Babylon’s Peak Shiraz Grenache 2012
Tommi | 19.6.2014 | 16:59

Alko 485137 (9,98 e)
Rypäleet: Shiraz 75 %, Grenache 25 %
Maa / alue: Etelä-Afrikka / WO Swartland
Tuottaja: Babylon’s Peak (nettisivu on näemmä työn alla)

Kuva: Alko

Juhannus on (sään armollisesti salliessa) kesän grillijuhla numero yksi.

Perinteiseen suomalaiseen jussipossutteluun kuuluvat elimellisesti ainakin karsinogeenivaroituksia halveksien käristetyt mehevät pihvit ne arvokkaasti aateloivine marinadeineen. Ainoa oikea valinta juhannuslihojen seuraan on tällöin tuhdin täyteläinen, herkullisen hedelmäinen ja vähintään kevyesti tammikypsytetty punaviini.

Täyteläisyydellä pyritään viiniterminologiassa kuvaamaan lähinnä punaviinin tuhtiutta, voimakkuutta ja painon tunnetta sen pyöriessä pitkin suun sopukoita. Globaali viiniviisari on viime vuosina kääntynyt kohti astetta elegantimpia tulkintoja, mutta puffaan junttimaineen uhallakin nyt juhannuksen grilliherkkujen seuraan koko kevään täyteläisintä alle kympin uutuutta.

Taustaa: Babylon’s Peak on Bassonin perheen lähes satavuotisia perinteitä vaaliva viininvalmistamon nimi ja brändi. Perheen Nooitgedacht-farmilla tuotettiin perheen omaa viiniä aina vuoteen 1948 asti ja jälleen vuodesta 2003 lähtien – tässä välissä rypäleet kuskattiin ajan trendin mukaisesti paikalliselle osuuskunnalle käsiteltäviksi ja pullotettaviksi. Viineille nimensä antanut korkea graniittikukkula jököttää jykevästi tilan mailla ja sen varjossa viljellään lähinnä Etelä-Afrikan perinteistä tähtivalkoista Chenin Blancia sekä tyypillisiä Rhônen laakson lajikkeita eli mm. Shirazia (Syrah), Grenachea, Mourvédrea ja Viognieria. Babylon’s Peak Shiraz Grenache 2012 kuuluu Alkon kesäkuun uutuuksiin. Rhônen lajikkeiden eteläafrikkalaiset tulkinnat ovat tyypillisesti alkukotiaankin voimallisempia, joten tuhtia ja lihoille sopivaa grilliviiniähän tästä on lähdettävä hakemaan.

Silmä: Lähes läpinäkymättömän tumma rubiini.

Nenä: Aromimaailmaa hallitsevat hillomainen marjaisuus, muheva mausteisuus ja jo hieman kehittynyt mokkaisuus.

Suu: Reippaiden volttien tukema ja suutuntumaltaan erittäin täyteläinen viini on myös runsaan tanniininen. Kokonaisuus on kaikesta huolimatta tasapainoinen ja makumaailman fokus kirkas.

Käyttö: Suoraviivaisen mehevä Grilliviini, jonka aromikkuus ja voima kestävät ne lihatiskin sedän tuhdeimmatkin mörkömarinadit. Runsaahkot tanniinit sovittavat viinin hyvin myös punaiseksi jätetylle lihalle. Tarjoile noin 18 asteeseen viilennettynä.

Tuomio: Hyvän hinta-laadun übertuhti kesäpunkku. Hyvää juhannusta!

 



Alkon uutuudet / toukokuu 2014
Tommi | 29.5.2014 | 13:16

Vihdoinkin!

Alkon uutuudet paikkaavat toukokuussa talven ja alkukevään raikkausvajeet tarjoamalla useita maukkaita valkkareita ja rosé-viinejä eri puolilta maailmaa. Vaikka todellisia huippuviinejä ei tällä kertaa osunutkaan lasiin, löytyy uutuuksien joukosta mm. maukas chileläinen Riesling sekä loistava saksalainen rosé-herkku. Punkkuja ei sitten yltänytkään listoille, vaikka pari kolkuttelikin makuhermoja ihan kivasti.

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Nada.


KIITETTÄVÄT

Casa Marin Cartagena Riesling 2012 (VALKO)

Alko 575977 (17,49 e)
Rypäleet: Riesling
Maa / alue: Chile / San Antonion laakso
Tuottaja: Viña Casa Marin

Casa Marin Cartagena Riesling

Vaaleahko keltainen. Tuoksu paljastaa lajikkeen sekunnissa: petrolia ja piikiveä muistuttavaa tunnelmaa, kypsää sitrusta, keltaista omenaakin. Viini on kevyesti jäännössokeroitu, mutta reilut hapot pitävät tunnelman kuivan puolella. Alsacemaisen öljyinen suutuntuma, tasapainoinen kokonaisuus. Hyötynee vielä parin vuoden odottelusta. Toimii.

Château Vignelaure Rosé 2013 (ROSÉ)

Alko 426647 (19,49 e)
Rypäleet: Grenache Noir, Syrah, Cabernet Sauvignon
Maa / alue: Ranska / AC Coteaux d’Aix en Provence
Tuottaja: Château Vignelaure

Château Vignelaure Rosé

Vaaleahko, kimaltavan pinkin ja oranssin sekoitus. Nenä on suhteellisen hentoinen, vadelmainen, punaherukkainen, kevyen mansikkainenkin. Kuiva ja hapokkaan raikas suutuntuma seuraa tuoksua ja on yllättäen myös kevyen tanniininen. Monipuolinen ruokajuoma: kalat, kanat, salaatit, kevyet liharuoatkin. Ja tietty sellaisenaan hyvin viilennettynä. Hyvä näyte Provencen herkullisista pinkeistä viineistä, mutta kahdenkympin hintaluokassa on toki lupakin odottaa rautaista laatua ja kenties tässä on lopulta pari euroa liikaa.

Neiss Pinot Noir Rosé 2013 (ROSÉ)

Alko 488897 (13,99 e)
Rypäleet: Pinot Noir (saksalaisittain Spätburgunder, mutta pullo löytänee hyllyltä kuluttajan koriin paremmin näin)
Maa / alue: Saksa / Pfalz
Tuottaja: Ludi Neiss

Neiss Pinot Noir Rosé

Alkon kesäroseiden voittaja ja myös erinomainen hinta-laatu. Aiemminkin hyväksi todettu saksalaistuottaja, saignée-menetelmä. Vaaleahko, oranssi roosa. Kevyen mausteinen ja punamarjainen nenä. Suussa kuiva, sitruksisen hapokas ja maukkaan hedelmäinen. Erittäin tasapainoinen kokonaisuus houkuttaa nauttimaan toisenkin lasillisen. Hyvin viilennettynä sellaisenaan tai monipuolisten ruoka-annosten kera. Toimi loistavasti niin halloumi-juustolla ryyditetyn savulohisalaatin kuin lohipastankin kera. Perinteinen eteläranskalainen kalakeitto olisi varmasti taivaallinen mätsi. Erittäin tasapainoinen ja rehellisen nautinnollinen esitys.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

San Simone Prestige Sauvignon 2013 (VALKO)

Alko 505087 (12,85 e)
Rypäleet: Sauvignon Blanc
Maa / alue: Italia / DOC Friuli Grave
Tuottaja: San Simone

San Simone Prestige Sauvignon

Olen pitkähkön tauon jälkeen alkanut taas lämmetä Sauvignon Blanceille ja kesähän on mitä parasta aikaa niiden nauttimiseen. Vaalea keltainen. Nenästä löytyy yrttejä ja karviaista eikä niinkään sitä yletöntä herukanlehteä, joka aiheuttaa pahimmillaan kasvolihasten akuuttia kouristelua. Kuivassa maussa herukka puskee enemmän framille, mutta raikas hapokkuus pitää homman balanssissa. 5 kk sur lie tuo hedelmäiseen kokonaisuuteen lisää painoa. Aika kiva ruokaviini.

Tommasi Bardolino Chiaretto Rosé 2013 (ROSÉ)

Alko 458037 (10,24 e)
Rypäleet: Corvina Veronese, Rondinella, Molinara
Maa / alue: Italia / DOC Bardolino Chiaretto
Tuottaja: Tommasi

Tommasi Bardolino Chiaretto Rosé

Keskisyvä prinsessapinkki. ”Kemiallisen” mansikkainen (huom. ei negatiivinen ilmaisu) ja punaherukkainen. Erittäin miellyttävä ja suunmyötäinen hedelmäisyys, jossa kevyttä mausteisuutta ja vadelmaakin. Saa odottamaan innolla tulevan kesän lomaa ja Tommasi-vierailua Gardajärven ympäristössä.

 



Hugel, Grotesk ja David Ling
Tommi | 23.4.2014 | 19:58

Vajaan työviikon hektiseen tunnelmaan hyvin istuva power lunch koostui tänään Groteskin erinomaisesta lounasmenusta sekä Alsacen huipputalo Hugelin vientipäällikkö David Lingin brittiläisen viihdyttävästä seurasta.

David Ling – jo 41 vuotta Hugelilla

David lähti vuonna 1973 Hugelille kuuden viikon kesätöihin ja on edelleen samalla reissulla – ”Some people just learn more slowly than others”. Muistona viiniuran alkutaipaleelta on myös varpailla (menestyksettä) vastaan otettu laatikollinen vuoden 1961 Mouton-Rothschildia. Mielenkiintoista tarinaa mm. viinitilallisen haasteista ristiriitaisen lainsäädännön koukeroissa tippui myös Suomen viralliselta viini-isältä Juha Berglundilta.

Lähes 400 vuoden mittaisen historian koulima ja jo 1930-luvulla viiniä tynnyreissä Oy Alkoholiliike Ab:lle pullotettavaksi toimittanut perheyritys Hugel johdatti viime vuosikymmenellä myös allekirjoittaneen ensimmäistä kertaa Alsacen viinien pariin. Talon viinejä löytyy Alkon perusvalikoimasta kaksin kappalein: Viiden perinteisen Alsace-lajikkeen raikas sekoite Gentil on varustettu hyvällä hinta-laatusuhteella ja vastaavasti puolikuivan ja kuivan välimaastossa leikittelevä aromikas Gewürztraminer on monipuolinen ruokaviini, joka ensimmäisenä koulutti meikäpojan arvostamaan GW:n persoonallista aromipalettia.

Keittiön ylläritervehdys

Gentil toimi tänään hyvin viileän raikkaana aperitiivina ja kitalakea päällystävän mausteinen Gewürz taasen yllätti pelittämällä erinomaisesti keittiön tervehdyksenä tarjotun ja mm. chilillä tuunatun entrecôte-annoksen kyljessä. Lihaisan pääruoan kanssa nautittu ja Suomessa harmillisesti vain ravintolamyynnissä piileskelevä Pinot Noir Jubilee 2008 oli myös positiivinen kokemus, vaikka ei yltänytkään aivan parhaiden viime viikkoina testaamieni saksalaisserkkujensa tasolle.

Alkuruokana maiskuteltiin paistettua haukea, kananmunaa ja paahdettua kukkakaalia

Kuten olen jo aiemmin tunnustanut, on Alsacen valkkaritaivas lähellä omaa viinisydäntäni. Kiersin aluetta viimeksi kesällä 2011 ja silloin taskuun tarttui mm. erinomaisen vuoden 2007 Hugel Gewürztraminer Selection de Grains Nobles ”S”. Tätä namua ei kuitenkaan voi korkata vielä pariin vuosikymmeneen syyllistymättä anteeksiantamattomaan hätäilyyn, joten nyt alkaisi olla korkea aika tehdä alueelle uusi keikka ja tuoda mukana myös jotain aiemmin nautittavaa.

Pääruokana tarjoiltiin kotimaista luomukaritsan satulaa, palsternakkaa ja paistolientä

(maahantuoja tarjosi lounaan)

 



Alkon uutuudet / huhtikuu 2014
Tommi | 18.4.2014 | 10:43

Alkon uutuudet pitävät viinien osalta huhtikuussa sisällään mm. piikissään olevan vuosikertaportin, mielenkiintoisen itävaltalaiskuohukkaan ja jälleen yhden herkullisen lisätodisteen vuoden 2002 erinomaisuudesta Champagnessa. Yksi pääsiäiäsviiniehdokaskin löytyi. Kevään puskiessa päälle täydellä voimallaan pitää kuitenkin ihmetellä valkoviinien surkeaa edustusta uutuuslistalla (vain kolme).

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Sandeman Vintage Porto 1994 (PORT)

Alko 320324 (27,20 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca, Tinta Amarela
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Sandeman

Keskisyvä tiilenpunainen, reunoilla jo oranssiakin. Reippaan kehittyneessä tuoksussa leijuu herkullisen tawnymaisia vivahteita: pähkinää, nahkaa ja kuivattuja hedelmiä. Ahhh. Makea ja  erinomaisen hienosti kehittynyt makumaailma on monipuolinen, Pinot Noir’maisen seksikäs ja yksinkertaisesti huumaava. Sandemanin herkku erinomaiselta portviinivuodelta on kehittynyt puolikkaassa pullossa huippuunsa, joten juo tämä parin vuoden sisällä. Tässäpä loistava tilaisuus nauttia kypsää laatua kohtuuhintaan.


KIITETTÄVÄT

De Castelnau Millésimé Brut 2002 (SAMPPANJA)

Alko 524467 (49,50 e)
Rypäleet: Chardonnay, Pinot Meunier, Pinot Noir
Maa / alue: Ranska / AC Champagne
Tuottaja: Champagne de Castelnau

Huippuvuosikerta 2002 ja 9 vuoden pullokypsytys – what could go wrong? Keskisyvä kullankeltainen. Herkullisen paahteinen tuoksu antaa myös keltaisia hedelmiä. Kuiva ja runsas maku on erittäin herkullinen ja jättää kitalakeen konsentroituneen paahteen ja hapon tunnun. Jää silti jälkeen maaliskuun uutuuksien ykköstähdestä.

Graham’s Crusted Port (PORT)

Alko 350927 (26,30 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca, Tinto Cão
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Symington Family Estates

Syvä, hieman kehittynyt rubiini/tiilenpunainen. Kirsikkainen, viikunainen, mausteinen, monipuolinen tuoksu. Makeassa maussa herkullista monipuolisuutta. Pehmeä tunnelma saa pirteyttä jälkivaikutelmassa ikeniä pitkään kuplittavasta rakenteesta. Hieno ja mukavasti kypsynyt viini, erinomainen hinta-laatusuhde.

Lapostolle Cuvée Alexandre Atalayas Vineyard Chardonnay 2011 (VALKO)

Alko 528827 (21,00 e)
Rypäleet: Chardonnay
Maa / alue: Chile / Casablanca Valley
Tuottaja: Lapostolle

Keskisyvä keltainen. Ananasta, tammea, sitrusta. Kuivan maun tammi ja keltainen hedelmä ovat herkullisessa tasapainossa ja jälkimaun hapot raikastavat kokonaisuutta mukavasti. Tyylikkäästi tammitetun Chardonnayn ystäville.

Redoma Tinto 2007 (PUNA)

Alko 477987 (29,30 e)
Rypäleet: Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Amarela, Tinto Cão, Touriga Nacional, Sousão, Touriga Brasileira
Maa / alue: Portugali / DOC Douro
Tuottaja: Niepoort

Syvä rubiini. Nahkaa, mausteita, tammea, karpaloa, kirsikkaa, nam! Täyteläinen ja tanniininen – potkua riittää, mutta hedelmä ei puske kokonaisuutta kumoon. Vielä pari vuotta kellarissa ja tästä saadaan loistava viikonlopun parempien liharuokien kumppani. Toimii hyvin myös pääsiäisen premium-punkkuna.

Stift Klosterneuburg Mathäi Brut (KUOHU)

Alko 544037 (16,84 e)
Rypäleet: Grüner Veltliner
Maa / alue: Itävalta / Niederösterreich
Tuottaja: Weingut Stift Klosterneuburg

Mielenkiintoinen Grüner-kuohari, joka on kypsynyt hiivasakkojen päällä pullossa noin vuoden verran. Vaaleahko keltainen, pienet kuplat. Melko runsaassa tuoksussa on ainakin kypsää vihreää omenaa, sitrusta, kevyttä yrttiä ja muutakin mausteisuutta. Kuiva ja tyylikäs maku seuraa uskolllisesti tuoksua.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Fiorentino Prosecco Extra Dry (KUOHU)

Alko 559437 (9,97 e)
Rypäleet: Glera
Maa / alue: Italia / DOC Prosecco (alue ulottuu sekä Veneton että Friuli-Venezia-Giulian puolelle)
Tuottaja: ICQRF (tässä tiedossa lienee joku moka, sillä Google-haulla löytyy vain samanniminen Italian maataloustuotteiden ja piratismintorjunnan valvontaviranomainen)

Vaalea keltainen, pienet kuplat. Sitrusta, kevyttä omenaa, kevyttä yrttisyyttä. Kuiva, hapokas, herkullisen omenainen ja tuoksua yrttisempi. Pientä miinusta tulee hieman kitkerästä jälkimausta, mutta toisaalta tässä meillä on kerrankin hieman persoonallisempi prosecco – siitä siis pisteet kotiin. Vähän hassua ja proseccon yleistä tyyliä kuvaavaa on se, että tässä ”extra-kuivassa” pullotteessa on enemmän jäännössokeria kuin normikuivissa kuohuviineissä yleensä.

 



Trapiche ja Daniel Pi
Tommi | 29.3.2014 | 20:17

Eteläeurooppalaisen myöhäinen torstai-ilta tarjosi mukavia ruoka- ja viinielämyksiä. Neljän tunnin ja Ravintola Sipulin loihtiman seitsemän ruokalajin jälkeen tunnelma oli väsynyt, mutta onnellinen – olinhan saanut muiden osallistujien tapaan nauttia Trapichen pääviinintekijä Daniel Pi’n hyvästä seurasta ja viihdyttävistä tarinoista.

Ravintola Sipulin kutsuvaa torstai-illan tunnelmaa

Trapiche on Argentiinan suurimpana viinitalona maan viinimaineen soihdunkantaja ja sen tuotteita löytyykin nykyisin lähes joka maailmankolkasta. Alkon perus- ja tilausvalikoimasta löytyy peräti 13 Trapichen pullotetta, joista olin aiemmin testannut kuitenkin vain muutaman. Hyllyillä viime syksyn kertaostona hyllyillä käynyt Broquel-sarjan Pinot Noir ei iskenyt lainkaan, mutta pari vuotta sitten kellaroimani erä kolmenkympin tarha-Malbecia vuodelta 2007 on kestänyt aikaa hyvin.

Oli se hyvää.

Illallisen menu oli maukas ja monipuolinen, vaikka lopuksi tarjoillut kaksi jälkiruokaa olivatkin samankaltaisuudellaan tyylipuhdas overkill. Viinien puolelta suosikeiksi nousivat haudutetun merianturan seurana erinomaisesti pelittänyt ja lajikeskaalalla mitattuna poikkeuksellisen raikas Viognier 2012 sekä porotournedoksen kanssa kilpaa laulanut, mausteisen hedelmäinen Finca Jorge Miralles Malbec 2009. Jälkiruokia escorttasi hyvin aromeiltaan vahvasti ananasmehun ja aprikoosin suuntaan kumartanut, täysin jalohomeeton late harvest –Chardonnay vuodelta 2010.

Vuodesta 1992 Trapichella vaikuttanut Daniel Pi vastaa sekä tarha- että valmistusprosesseista – kuten myös illallisvieraiden viihdyttämisestä

Trapichen tarha- ja viinintekoprosesseista kokonaisuudessaan vastaava Daniel osoittautui erittäin miellyttäväksi tuttavuudeksi ja illan aikana kuulluista tarinoista varsinkin yksi poltti pysyvän muistijäljen. Daniel oli aikoinaan hieromassa rypälekauppoja kahdeksankymppisten viljelijäveljesten kanssa, kun juuri ennen diilin vahvistusta veljekset totesivat: ”we must first ask our father”. Ja toden totta: takahuoneesta pölähti framille tilan suurista linjoista edelleen vastannut 103-vuotias teräsvaari! Lapset pysyvät näemmä aina lapsina, olivat he sitten vauvoja tai vaareja.

Danielin ja myös paikalla olleen Argentiinan suurlähettilään tehokkaat mainoslauseet sytyttivät välittömän palon kokea maan viinit ja lihapainotteinen keittiö paikan päällä. Argentina, here I come.

(maahantuoja tarjosi possuttelun)

 



Alkon uutuudet / maaliskuu 2014
Tommi | 21.3.2014 | 18:30

Alkon uutuudet tarjoavat maaliskuussa useita hinnakkaita huippuja, mutta vain yhden alle kympin hinta/laatu-suosituksen. Kovimmat kicksit sain tällä kertaa Charles Heidsickin 10 vuotta pullokypsytetystä, reippaan paahteisesta vuosikerran 2000 samppanjasta sekä persoonallisesta Portugalin Carm Branco –valkkarista. Valkoviiniuutuuksia oli harmillisesti tarjolla vain muutama, vaikka ainakin itse kaipaisin kesän jo lähestyessä selvästi enemmän valkoisiin painottuvia listauksia.

(kuvat Alko; viinit luokittain aakkosjärjestyksessä)

HUIPUT

Charles Heidsieck Millesime Brut 2000 (SAMPPANJA)

Alko 535457 (65,40 e)
Rypäleet: Pinot Noir, Chardonnay
Maa / alue: Ranska / AC Champagne
Tuottaja: Charles Heidsieck

Lyhyt kuvaus: Peräti 10 vuoden pullokypsytys hiivasakan päällä ennen uudelleenkorkitusta. Kullankeltainen. Kypsän hedelmäinen, sitruksinen, kermaisen paahteinen, tyylikäs, huumaannuttava. Erittäin kuiva huolimatta nykyisin jo vanhahtavan korkealta kalskahtavasta 12 gramman sokeritujusta. Hieno, hieno, hieno. Näköjään myös FINE Champagne –lehden valinta vuoden 2013 parhaaksi samppanjaksi. Alkon samppanjahyllyssä hinta ja laatu kohtaavat yleensä vain muutaman kerran vuodessa, mutta se hetki on nyt.

Les Asteries 2011 (PUNA)

Alko 446027 (117,10 e)
Rypäleet: Merlot, Cabernet Franc
Maa / alue: Ranska / AC Saint-Émilion Grand Cru (Bordeaux)
Tuottaja: Château Teyssier

Lyhyt kuvaus: Tuottajan maukas nimikkoviini on ollut Alkon perusvalikoimassa jo jonkun aikaa ja nyt maaliskuun huippujen joukkoon nousee myös talon pilalle hinnoiteltu tarhaviini. Läpinäkymättömän tumma rubiini. Merlot-vetoinen ja modernit valmistusmenetelmät paljastava tuoksu on lupaava: karhunvatukkaa, mustaherukkaa, mausteita, tammeakin. Konsentroitunut suutuntuma on tanniininen ja yllättävänkin hedelmävetoinen. Tästä tulee hieno, kunhan malttaa odottaa vielä muutaman vuoden aromien monipuolistumista. Hinnan ja laadun suhteesta voi toki olla montaa mieltä.

Luigi Bosca De Sangre 2011 (PUNA)

Alko 478147 (24,20 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Syrah, Merlot
Maa / alue: Argentiina / Maipu (Mendoza)
Tuottaja: Bodega Luigi Bosca

Lyhyt kuvaus: Syvä rubiini. Lähes ylitsepursuavan hedelmäisestä tuoksusta löytyy kaakaota, mustaherukkaa, kevyttä tammea ja mausteita. Täyteläisessä, mutta tuoksun lupauksia tiukempi suutuntuma tarjoaa erinomaista balanssia runsaiden tanniinien ja happojen välillä. Kellariin vielä pariksi vuodeksi ja avot! Jo nytkin erinomainen nuorekas viini roseeksi jätetyille lihakimpaleille.

Olivier Leflaive Volnay 1er Cru Mitans 2010 (PUNA)

Alko 460527 (40,50 e)
Rypäleet: Pinot Noir
Maa / alue: Ranska / AC Volnay 1er Cru (Burgundi)
Tuottaja: Olivier Leflaive

Olivier Leflaive Volnay 1er Cru Mitans 2010

Lyhyt kuvaus: Korkeintaan keskisyvä rubiini. Reilun mausteinen, karpaloinen, orvokkinen, antava. Keskitäyteläinen makuprofiili on tyylikäs ja jo valmis nautittavaksi sopivan liharuoan kera (mm. lintua). Säilyy varmasti vielä, pitäisikö poistaa pari pulloa odottamaan?


KIITETTÄVÄT

Carm Branco 2012 (VALKO)

Alko 599477 (13,50 e)
Rypäleet: Rabigato, Codega do Larinho, Viosinho (say what?)
Maa / alue: Portugali / DOC Douro
Tuottaja: Carm

Lyhyt kuvaus: Hyvin vaalea keltainen. Hieno, kypsän sitruunan ja yrttien sävyttämä tuoksu. Kuiva maku tarjoaa tuoksun aromien lisäksi kevyttä hunajaa ja mukava hapokkuus kantaa kokonaisuuden erinomaisesti aina jälkitunnelmaan asti. Hinta-laatusuhteellaan ja nykymaailmassa yhä harvinaisemmaksi käyvällä persoonallisuudellaan maaliskuun uutuuksien moraalinen número um.

Falesco RC2 Sagrantino di Montefalco 2008 (PUNA)

Alko 464247 (25,20 e)
Rypäleet: Sagrantino
Maa / alue: Italia / DOCG Sagrantino di Montefalco (Umbria)
Tuottaja: Vinicola Falesco

Lyhyt kuvaus: Syvä, reunoilta jo oranssin suuntaan vihjaava rubiini. Herkullinen tuoksu kantaa selässään kirsikkaa, nahkaa, tammen mausteita ja pikku hiljaa aromikarttaan ilmestyviä kuivattuja hedelmiä. Täyteläinen ja erittäin tanniininen rakenne on omiaan ronskin roseelle lihalle ja mahdollistaa niin halutessa vielä 10 vuoden lisäkypsytyksen. Jälkimaku on pitkä, mutta hieman hedelmätön.

Heumann Borosso 2010 (PUNA)

Alko 411477 (20,00 e)
Rypäleet: Cabernet Franc, Merlot, Cabernet Sauvignon, Blaufränkisch
Maa / alue: Unkari / Villányn alue (Siklósin maakunta)
Tuottaja: Heumann

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä rubiini. Miellyttävä, karpaloinen ja kukkainen tuoksu, jossa kiiltää myös kevyttä nahkaa. Täyteläisessä ja keskitanniinisessa maussa rypälesekoitteen tasapaino on kohdallaan, vaikkakin etanolia voisi poistaa voltin verran. Kirsikkaisen jälkimaun kruunaamana maukas kokonaisuus.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Finca Las Moras Organic Malbec 2013 (PUNA)

Alko 439887 (8,68 e)
Rypäleet: Malbec, Syrah
Maa / alue: Argentiina / San Juan
Tuottaja: Finca Las Moras

Lyhyt kuvaus: Läpinäkymättömän syvä violetti. Houkuttavan konsentroitunut tuoksu tarjoaa tiivistettyä tummaa marjaa ja kevyttä pippurisuutta. Täyteläinen maku on sekin fokusoitunut olematta kuitenkaan ylikypsän hilloinen. Keskitanniininen, keskihapokas. Ei paha, siispä hyvä hinta-laatu. Yleisviini liharuoille – sellaisenaan lipiteltynä lienee useimmille turhan piukea.

 



Alkon uutuudet / helmikuu 2014
Tommi | 19.2.2014 | 18:30

Alkon uutuudet tarjoavat helmikuussa (muutamilla tammikuun viineillä höystettynä) tämän jalon lajin koko kirjon: kaikkea lähes täydellisestä viinikokemuksesta täysin yhdentekeviin pullotteisiin. Parin viikon bloggaustauolta palannut Voihan vinetto ahkeroi jälleen juuri sinun vuoksesi ja poimi parhaat päältä. Ilahduttavasti joukkoon mahtui useampikin hyvän hinta-laadun tuotos.

(kuvat: Alko ellei toisin mainittu; viinit aakkosjärjestyksessä)


HUIPUT

Kopke 30 Years Old Port (PORT)

Alko 340447 (99,90 e)
Rypäleet: Touriga Nacional, Tinta Roriz, Touriga Franca, Tinta Barroca
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Kopke / Sogevinus Fine Wines Group

Lyhyt kuvaus: Keskisyvä kastanjanruskea. Kevyen sherrymäisesti hapettunut tuoksu on upean pähkinäinen ja kuivattuja hedelmiä muistuttava. Huikea makuprofiili huipentuu todella pitkään jälkivaikutelmaan, josta voi poimia fariinisokeria, paahdettua kastanjaa, pomeranssia, kevyttä voimaisuutta ja mantelia. Voiko tätä edes sanoin kuvata? Ahhhhhh. Lähes täydellinen viinikokemus. Todella pitkä. Mieletön. Huikea. Käsittämätön. (vink vink: Helsinki-Vantaalla Finskin myymälässä puolikas pullo irtosi ainakin uuden vuoden tietämissä alle kolmeen kymppiin)

Täydellisyyttä lasissa. (Kuva: Voihan vinetto)


KIITETTÄVÄT

Conde de Superunda 2009 (PUNA)

Conde de Superunda

Alko 460537 (25,20 e)
Rypäleet: Syrah, Carignan
Maa / alue: Chile / Maule Valley
Tuottaja: Miguel Torres Chile

Lyhyt kuvaus: Testaajansa usein palkitseva Syrah-Carignan –sekoite. Läpinäkymätön violetti. Tammea, karhunvatukkaa ja mustikkaa täyteläisessä ja tuhdissa paketissa. Carignanin jännittävä ja tunnistettavan omintakeinen kitalakifiilis tuntuu lopussa hauskasti. Alkoholia voltti liikaa, mutta kokonaisuus toimii.

Osborne Manzanilla (SHERRY)

Osborne Manzanilla

Alko 360944 (7,04 e / 0,375 l)
Rypäleet: Palomino
Maa / alue: Espanja / DO Manzanilla
Tuottaja: Bodegas Osborne

Lyhyt kuvaus: Lähes vedenvaalea keltainen. Huikea tuoksu: pähkinää, mantelia, suolaisuuden tuntua (mille suola tuoksuu?). Slurrrrrps. Tyypillistä sherryä pehmeämpi maku on sekin upea, joten en voi kuin taas kerran ihmetellä herkullisten kuivien sherryjen halpoja hintoja. Ihmiset hyvät: 7 euron hintaan ostakaa hyllyt tyhjäksi ensi tilassa.

Wagner Stempel Siefersheimer Weissburgunder 2012 (VALKO)

Wagner Stempel Siefersheimer Weissburgunder

Alko 552947 (20,10 e)
Rypäleet: Weissburgunder (Ranskassa Pinot Blanc, Italiassa Pinot Bianco…)
Maa / alue: Saksa / Qualitätswein Rheinhessen
Tuottaja: Weingut Wagner-Stempel

Lyhyt kuvaus: Vaaleankeltainen. Nenässä kypsää sitrusta, yrttejä, kevyttä kermaisuutta. Hapokas ja kuiva (joskin ripauksella jäännössokeria terävimmistä kulmistaan pyöristetty) maku on Pinot Blanciksi reippaan hedelmäinen. Hieno lajiketulkinta ja maukas ruokaviini ainakin kanalle ja kalalle. Näin on näpyttimet.


MUUT / HYVÄ HINTA-LAATU

Montes Twins 2012 (PUNA)

Montes Twins 2012

Alko 463417 (11,90 e)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Malbec, Tempranillo
Maa / alue: Chile / DO Valle de Colchagua
Tuottaja: Montes

Lyhyt kuvaus: Lähes läpinäkymätön tumma purppura. Mustaherukkaa, tammea, karhunvatukkaa. Täyteläinen ja tanniininen suutuntuma tarjoaa tuoksun aromien lisäksi kevyttä mokkaa. Hyvä rakenne monipuolisille liharuoille. Useita viinejä Alkoon saaneen chileläistuottajan astetta erikoisempi etiketti vetää suupielet ylös.

Old Coach Road Unoaked Chardonnay 2013 (VALKO)

Old Coach Road Unoaked Chardonnay

Alko 551987 (12,78 e)
Rypäleet: Chardonnay
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Rabbit Islandin viinialue, Eteläsaari
Tuottaja: Seifried

Lyhyt kuvaus: Vaalea keltainen. Raikasta sitrusta, kevyttä melonia. Hapokas maku tarjoaa samaa ja lopputuloksena on raikas ja hintaluokkaansa mitä mainioin tammittamaton Chardonnay. Keksitkö muuten toista lajiketta, jonka tammituksesta tai sen puutteesta pitäisi erikseen varoittaa?

Savia Viva Familia Tinto A 2011 (PUNA)

Savia Viva Familia Tinto A

Alko 477357 (8,26 e)
Rypäleet: Syrah, Merlot, Tempranillo
Maa / alue: Espanja / DO Penedès
Tuottaja: Parés Baltà

Lyhyt kuvaus: Perheyritys luottaa luomupunkussaan tarinan voimaan, sillä takaetiketti kertoo viinitalon omistajaperheen romanttisesta häämatkasta 1970-luvun Suomeen. Keskisyvä rubiini. Marjaisuutta, muhevaa maustetta ja maan aromeja. Rakenteeltaan keskitäyteläinen ja yllättävänkin tanniininen. Karpaloinen jälkimaku viimeistelee mukiinmenevän kokonaisuuden. Plussaa myös ympäristöystävällisen kevyestä lasipullosta. Monipuolisesti liharuokien seuraan: esimerkiksi padat ja curry-bbq-kastikkeessa pitkään haudutettu possu.

 



Portti nirvanaan: Tumma suklaa ja Dow’s Nirvana
Tommi | 28.1.2014 | 17:30

Alko 334736 (17,99 e / 0,5 l)
Rypäleet: Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz, Tinta Barroca, Tinto Cão
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Dow’s (Symington Family Estates)

Dow's Nirvana

Kuva: Alko

Taustaa: Portviinituottajat – sherryä, madeiraa ja muita väkevöityjä viinejä unohtamatta – ovat laskevan menekin ja nousevien raaka-ainekulujen puristuksessa olleet jo vuosien ajan pakotettuja pohtimaan tuotteistusta ja markkinointia aivan uudelta pohjalta. Tulostakin on tullut ja mm. vuonna 2008 lanseerattu ”pink port” on ollut ymmärtääkseni kohtuullinen menestys mielikuvien keskimääräistä portviinin lipittäjää nuoremman kohderyhmänsä keskuudessa.

Viime viikolla Alkoon tuli uutuutena Dow’s Nirvana, joka on ainakin paperilla vakuuttavan oloisen kehitystyön tulos: maineikkaan Dow’n näkemys täydellisestä tumman suklaan kanssa yhdistettävästä portviinistä. Markkinointitekstien mukaan hankkeessa on ollut mukana sommelierien ja suklaa-asiantuntijoiden lisäksi mm. The Flanders Taste Foundation sekä belgialainen Leuvenin yliopisto.

Pitkällisen analyysin tuloksena tumman suklaan parhaaksi täydentäjäksi on löydetty viini, jossa korostuvat etenkin hyvä tanniinirakenne (Touriga Nacional) ja kukkaiset aromit (Touriga Franca). Kaakaopitoisuuden osalta optimihahloksi vinkataan 60 – 75 prosenttia, joka osuu kyllä muutenkin ainakin omaan sweet spottiini.

Viini on kypsynyt vanhoissa tammitynnyreissä 4 vuotta ennen pullotusta, joten nimellisesti kyseessä on ns. reserva ruby, jolla voi parhaimmillaan olla monia LBV-portin piirteitä. Simppeli perusruby ei yleensä uppoa meikäläiseen edes hyvän juuston kanssa, joten toivottavasti tässä on saatu palaset paremmin kohdalleen. Dow-fanina odotukset ovat kaiken lukemani markkinointihypetyksen jälkeen korkealla. (kts. myös juttuni Dow’n vuoden 1972 vuosikertaportista)

Silmä: Läpinäkymätön, jo aavistuksen rubiinin suuntaan liikahtanut purppura.

Nenä: Karhunvadelmaa, tummaa kirsikkaa, luumua, mausteita, kevyttä kahvia ja myös sipaus suklaata.

Suu: Makea ja täyteläinen herkku täyttää painollaan koko suun. Aromimaailmaltaan jo hieman kehittynyt, keskitanniininen suutuntuma peittoaa nuoren perusrubyn ilman muuta. Kirsikkaan ja kahviin viittaava paahteinen jälkimaku on sekä tanniinien että hedelmähappojen sävyttämä ja myös melko pitkä. Parhaiden LBV-porttien monipuolisuuteen ei tässä toki ylletä – mutta eipä ole tarkoituskaan.

Suklaatesti: Suklaapariksi viinille kokeilin 70-rosenttista Fazer Exclusivea, joka on jo itsessäänkin maukas suklaa. Kuten hyvät ruoka-viiniyhdistelmät aina, tämäkin kombo oli harmoninen ja toi viinistä esiin täysin uusia sävyjä. Suklaan sokeri pakottaa viinin makeuden taka-alalle ja nostaa framille muita, esimerkiksi kirsikkalikööriin viittaavia fiiliksiä. Parasta hienossa yhdistelmässä on kuitenkin sen jälkivaikutelma, jossa Dow’lle tunnusomainen paahteisen kuivakka lopetus ja juuri sopivat tanniinit yhdistyvät täydellisesti tumman suklaan kevyeen karvauteen. Ahhhhh.

Muu käyttö: Erinomainen viini myös sellaisenaan herkutteluun ja toki myös sen perinteisen sinihomejuuston (tai muiden hyvin kypsyneiden juustojen) kanssa.

Tuomio: Markkinointilupaukset suklaasopivuutensa osalta lunastanut yhdistelmä on makumaailman osalta onnistunut tuotteistus ja henkilökohtaisella tasolla vain etiketti jättää hieman toivomisen varaa. Kahden kympin hintaluokasta löytää tällekin toki jo useita varteenotettavia kilpailijoita, mutta nimenomaan suklaaviininä Nirvanan toimivuus on täysi kymppi.

(maahantuojan näytepullo)

 



Voihan vinetto goes Exotique: Makedonia
Tommi | 21.1.2014 | 23:59

Makedonia! Pohjatietoni tästä nuoresta maasta rajoittuvat suurelta osin sen kreikkalaisten kanssa käymään pitkään, kitkerään ja Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa asti käsiteltävään nimikiistaan. Vaikka nimikiista koskee myös viinien alkuperämerkintää ja Kreikka liittyy oleellisesti myös nykymuotoisen Makedonian valtion arviolta noin 2 500 vuoden mittaiseen viinihistoriaan, kierrämme tällä kertaa pikkumaisen politiikan ja siirrymme mahdollisimman nopeasti asiaan eli lähemmäs nykypäivää ja pullon sisälle.

Ollessaan osa Jugoslaviaa Makedonia oli tuon väkisin kasatun valtion ylivoimaisesti tärkein viinintuotantoalue, mutta heti Jugoslavian hajoamisen jälkeen 1990-luvun alussa Makedonian viinivolyymi romahti alle puoleen entisestä. 2000-luvulle tultaessa maa on kuitenkin pikku hiljaa saavuttanut tunnustusta viineistään, kun laatuun keskittyminen on alkanut tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Tärkeimmät vientimaat löytyvät vielä toistaiseksi naapureista, mutta maan viinejä voi nykyään löytää ympäri Eurooppaa – myös Suomesta (kts. arvio alla).

Useampaankin otteeseen alkuperäisasustaan muuttunut Makedonian valtion lippu symboloi vapauden aurinkoa.

Keskinen Itä-Eurooppa ja Balkanin niemimaa ovat paikallisten rypälelajikkeiden luvattuja mantuja, vaikka alueilla viljellään laajalti myös ns. kansainvälisiä lajikkeita. Makedonia ei tee poikkeusta ja perusviljojen (mm. Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay, Sauvignon Blanc) lisäksi tärkeimpiä ovat punaisista mm. Vranec – Makedonian yleisin lajike – ja Kratosija sekä valkoisista mm. Welschriesling / Laški Rizling ja Žilavka.

Keski-Makedoniassa sijaitseva Tikvešin tasanko on maan viinintuotannon keskus ja se on antanut nimensä myös vuonna 1885 perustetulle, Kaakkois-Euroopan suurimmalle viinintuottajalle. Kommunistihallinnon kaatumisen jälkeen suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut ja velkataakan alle pusertunut viinitalo löysi pelastajansa vuonna 2003 yksityisestä sijoittajaryhmästä, jossa on mukana mm. kuuluisan Skopjen panimon entinen vetäjä.

Vanhojen velkojen maksu, nopeassa tahdissa tehdyt miljoonaluokan investoinnit uuteen kalustoon ja teknologiaan sekä laatuun keskittyminen määrän sijaan nostivat Tikvešin nopeasti kuiville ja ulos velkavankeudesta. Samalla välttämätön muutos vanhanmallisesta suunnitelmataloudesta kohti markkinavetoisuutta on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi palaksi syöttää paikallisille viljelijöille. Kun rypäleistä maksetaan laadun (sokeripitoisuus) eikä painon (vesipitoisuus) perusteella, on viljelijän vastuu aivan eri luokkaa, mutta samalla myös laatuero vanhaan huikea.

Huolimatta lupaavista merkeistä edessä on vielä satoja markkinointitapahtumia ja useita riittävän laadukkaita vuosikertoja ennen kuin Makedonian viinit nousevat peruskuluttajan tutkaan. Alkon valikoiman ainokainen on onneksi ehdottomasti tutustumisen arvoinen tuttavuus, joka herättää ainakin tässä varauksettomassa viini-intoilijassa kiinnostuksen maan tarjonnan laajempaankin tutkimiseen.

Arvio: Tikveš Vranec Special Selection 2011

Alko 429777 (10,24 e)
Rypäleet: Vranec  100 %
Maa / alue: Makedonia / Tikveš (Skopjen seutu)
Tuottaja: Tikveš

Tikveš Vranec Special Selection 2011

Kuva: Alko

Taustaa: Vranac on Montenegrosta peräisin oleva alkuperäislajike, jota viljellään myös naapurimaissa Makedoniassa (jossa kirjoitusmuoto on siis Vranec) ja Serbiassa. Sana ”Vranac” tarkoittaa vahvaa mustaa oria ja niinpä lajikkeesta tehdyt tummanpuhuvat viinit on aikojen saatossa yhdistetty mielikuvissa mm. voimaan ja menestykseen. Uusi, paikallinen rypälelajike maistomuistojen lokerikkoon on aina plussaa!

Silmä: Läpinäkymättömän tumma, todella nuorekas purppura.

Nenä: Välittömästi pullon avaamisen jälkeen tuoksumaton pinnalla leijuu epämiellyttävää lehmänlantaa, joka kuitenkin katoaa parin tunnin dekantoinnilla. Mielenkiintoinen tuoksu viittaa tämän jälkeen karpalotiivisteeseen, punaherukkamehuun ja multaan. Mukana on kuitenkin myös hapankirsikkaa, kevyttä luumua ja ripaus mausteita.

Suu: Täyteläinen, tanniininen, hapokas, korkeahko alkoholi. Huikea marjaisuuden konsentraatio! Yhdistettynä tuhtiin rakenteeseen lopputulos on hyvin persoonallinen viinin ilmentymä. Kevyt mausteisuus monipuolistaa kokonaisuutta, vaikka nuoren viinin primääriterä jyrääkin vielä muut elementit armotta alleen.

Käyttö: Kokeile ehdottomasti ensin sellaisenaan arviointikulmasta käsin – on tämä sen verran erikoinen tapaus. Sen jälkeen vaatii ruokapöytään reippaan punaista lihaa.

Tuomio: No huh huh! Tähän tiivistyy Exotique-sarjan koko idea: uusia, puhtaan paikallisia elämyksiä ennestään täysin tuntemattomilta alueilta. Viiniharrastajan hifistelystä riisutussa, puhtaassa nautintomielessä tämä on kuitenkin vielä aivan liian nuori ja niinpä toinen pulloni matkaa muutamaksi vuodeksi Katajanokan kellariin. Lajikkeen intensiivinen aromiprofiili tuntuisi kestävän myös astetta tuhdimman tammikäsittelyn, joten sellainenkin versio olisi erittäin mielenkiintoista testata tulevaisuudessa. Vranec ja Makedonia saivat minusta potentiaalisen fanin. Muista kuitenkin varoitus: ei herkkäsuille.

(maahantuojan näytepullo)

 



Voihan vinetto goes Exotique: Moldova
Tommi | 17.1.2014 | 18:00

Että ihanko oikeasti??? Tämä oli ensireaktioni nähdessäni moldovalaisen valkoviinin Alkon uutuuksien listalla viime vuoden toukokuussa. Veikkaanpa, että en ollut ainoa.

Asiaa tarkemmin selviteltyäni paljastui taas kerran (kuten niin monen muunkin Itä-Euroopan maan kohdalla), että kyseessä on todella vanha viinikulttuuri, jonka historia on yhtä kiehtova kuin ylipäänsä koko Mustanmeren ympäristön. Maa elää edelleenkin pitkälti viinistä, sillä viinien myynnistä saatavat tulot muodostavat vuositasolla huikeat 15 prosenttia koko pienen valtion bruttokansantuotteesta!

Moldovan viinintekoperinteet ulottuvat tuhansien vuosien taakse ja maan viininvalmistus on vuosisatojen aikana kokenut komeita nousuja ja vielä komeampia romahduksia. Rakkaan Wikipedian ja Jancis Robinsonin järkälemäisen viiniraamatun mukaan viini oli jo keskiajalla eräs maan tärkeimmistä vientituotteista, mutta sitä seuranneella ottomaanien monisataavuotisella valtakaudella tämä jalo juoma kiellettiin lailla (olenko muuten kertonut, että en ole koskaan erityisemmin pitänyt ottomaaneista?). Ensin Venäjän ja sitten Neuvostoliiton vallan aikana Moldovan viiniteollisuus nousi koko valtakunnan suurimmaksi, kunnes peräkkäiset maailmansodat raunioittivat sekä viinitarhat että koko paikallisen viiniteollisuuden.

Valtio-omisteisen tuottajan Milestii Micin käsittämättömissä 200 km pitkissä kellareissa muhii Guinnessin ennätysten kirjankin mukaan maailman suurin yksittäinen viinikokoelma – noin 2 miljoonaa pulloa alkaen vuosikerrasta 1969. Kuva: Wikipedia

1950-luvulla alkaneiden uudelleenistutusten jälkeen länsimaihin on saatu viiniaiheisia uutisia lähinnä Moldovan viinien boikotteihin johtaneista diplomaattisista konflikteista Venäjän kanssa – ensin vuonna 2006 ja uudestaan viime vuonna. Pitkälti maan aikeista lähentyä EU:n kanssa johtuvat boikotit ovat merkittävästi vahingoittaneet paikallisia viinitaloja valtion budjetista puhumattakaan, sillä Venäjä on Moldovan viinien suurin vientikohde. Saapa nähdä, mitä uutta Moldovan ja Georgian marraskuussa allekirjoittama kumppanuussopimus EU:n kanssa vielä aiheuttaakaan viinipuolella – vai aiheuttaako mitään.

Nyt siis kuitenkin myös Suomeen on saatu maistiaisia valkoviinin muodossa. Château Vartely on eräs merkittävimmistä yksityisistä tuottajista ja keskittyy kansainvälisten lajikkeiden viljelyyn kaikkiaan kolmen eri brändin alla. Kellarit ja maisteluhuoneet ovat kuvien perusteella upeat ja majoitustilat ravintoloineen hulppeat.


Arvio: Château Vartely Sauvignon Blanc 2010

Alko 584387 (10,33 e)
Rypäleet: Sauvignon Blanc
Maa / alue: Moldova / Codrun viinialue maan keskiosassa
Tuottaja: Château Vartely

Château Vartely Sauvignon Blanc

Kuva: Alko

Keskisyvä keltainen. Aromikas tuoksu, jossa mustaherukkaa, sitrusta ja kevyttä tropiikkia sekä omenaa. Kuiva maku on melko tuhti ja tuoksua selvemmin myös yrttinen. Keskihapokas, luokkaa ihan jees. Hauska kuriositeetti, vaikkakin jälleen kerran olisi kiintoisampaa testata paikallisia lajikkeita – Sauvignon Blanc kun on monien muiden lajikkeiden tavoin jo ”tehty loppuun” vuosia sitten.

 



Voihan vinetto goes Exotique: Libanon
Tommi | 15.1.2014 | 07:15

Riippumatta kunkin suhtautumisesta uskonasioihin on ajoittain paikallaan kumartaa kiitokset viininystävien iloksi aikojen saatossa ahkeroineiden kirkonmiesten suuntaan. Monissa maissa nimenomaan luostarit ovat aina viime vuosisadalle asti vastanneet laajalti sekä viiniin liittyvästä tieteellisestä kehityksestä että sen varsinaisesta viljelystä ja valmistamisesta. Näin myös Libanonissa, Voihan vineton Exotique-sarjan tämänkertaisessa kohteessa.

Viinitarha Bekaan laakson maisemissa

Libanon on pieni, mutta ajoittaisten konfliktien karaisema pippurinen laatuviinien tuottaja. Tietolähteestä riippuen noin 10-15 miljoonan litran vuosituotannollaan maa majailee tuottajamaiden listalla sijan 40 paikkeilla. Pitkän, yli kilometrin korkeudella sijaitsevan Bekaan laakson – tai oikeastaan tasangon – suotuisa asema kahden vuorijonon välissä takaa rypäleille kuivan kesän ja pitkät, ennustettavat kasvukaudet. Suuren päivä- (30C) ja yölämpötilojen (12C) eron tulkitaan viinimaailmassa yleisesti vaikuttavan positiivisesti viinien aromikkuuteen ja raikkauteen pidentämällä kasvukautta ja säilömällä rypäleiden luontaista hapokkuutta. Lokakuussa maahantuojan tilaisuudessa tapaamani Château Ksaran vientipäällikkö-viinintekijä Elie Maamarin mukaan keinokastelua ei tarvita, koska keväällä tarhat kastelee talvella satanut lumi ja myöhemmin kesällä sadetta saadaan yleensä sopivasti.

Vaikka monissa länsimaissa Château Musar on se tunnetuin libanonilainen viinitalo, on maan noin 40 tuottajasta ylivoimainen ykkönen silti kansallismonumentin asemasta nauttiva Château Ksara, eräs koko maan tunnetuimmista brändeistä. Tuoreimman paavinkin edustaman jesuiittaveljeskunnan vuonna 1857 perustama Château Ksara on Libanonin vanhin ja suurin viinitalo. Ironista sinänsä, että juuri tämä monien pääsiäispöytien (kts. viiniarvio alla) suosikkituottaja myytiin Vatikaanin mahtikäskyllä 1970-luvulla paikallisille liikemiehille. Ksaran tuotannosta vastaavat pääosin ranskalaiset viinintekijät, mikä näkyy myös mittavaa vientimenestystä saaneiden tuotteiden tyylissä.

Molemmat Alkosta löytyvät libanonilaiset viinit ovat Ksaran käsialaa. Seuraavassa lokakuussa 2013 maahantuojan järjestämässä tastingissä raapustamani arviot viineistä.


Punaviini: Château Ksara Reserve du Couvent 2010

Alko 490447 (11,48 e)
Rypäleet: Syrah, Cabernet Franc, Cabernet Sauvignon
Maa / alue: Libanon / Bekaa Valley
Tuottaja: Château Ksara

Kuva: Alko

Kolmen perinteisen ranskalaisen rypälelajikkeen sekoite kuumalta kesältä 2010 on väriltään keskisyvä, reunoiltaan kevyesti tiilenpunaan vivahtavan rubiini. Herkullinen ja sopivasti kehittynyt tuoksu on mukava sekoitus tummaa kirsikkaa, punaisia marjoja, mustaherukkaa, lakritsia, kevyttä pippurisuutta ja tammea. Keskitäyteläisen maun hedelmä, alkoholi sekä kohtalaiset tanniinit ja hapot ovat erinomaisessa tasapainossa. Maukas, marjainen perusvire on samalla ranskalaistyyppisen hillitty ja saa monipuolisuutta tammikypsytyksen tuomasta mausteisuudesta. Lammas ja muut punaiset lihat toimivat viinin kanssa hienosti esimerkiksi padan tai paahtopaistin muodossa ja myös kypsät juustot saavat siitä hyvän kumppanin. Erinomaisen hinta-laatusuhteen viini on mm. nassakka pääsiäisen ruokajuoma, vaikka soveltuukin myös sellaisenaan nautiskeluun. Tarjoile 16-18 asteessa.


Valkoviini: Château Ksara Blanc de Blancs 2011

Alkon tilausvalikoima 946537 (13,54 e)
Rypäleet: Chardonnay, Sauvignon Blanc, Semillon
Maa / alue: Libanon / Bekaa Valley
Tuottaja: Château Ksara

Kuva: Château Ksara

Tämä valkku tuli Alkon tilausvalikoimaan lokakuussa 2013. Hauska Chardonnayn, Sauvignon Blancin ja Semillonin sekoite 20-30 –vuotiaista köynnöksistä paranee teoriassa joka vuosi etenkin Chardonnayn osalta köynnösten kerätessä lisää maileja. Vaalean keltaisen viinin tuoksu on hieno ja persoonallinen: kevyen kermaista trooppista hedelmää, ruohoista yrttiä sekä ripaus parin kuukauden tammivisiitin tuomaa vaniljaa. Suutuntuma on kuiva ja tuoksuun nähden yllättävän mineraalinen ja hapokas. 13 voltin alkoholi tuhdistaa kokonaisuutta. Vaatii ruokaa seurakseen – possua, savukalaa, paistettua rasvaista kalaa, itämaiset kastikkeet.

 



Voihan vinetto goes Exotique: Brasilia
Tommi | 13.1.2014 | 20:26

Brasilia ei tule monella mieleen seuraavan lomakauden viinimatkakohteita pohtiessa ja punnitessa. Sambamaa on kuitenkin jo 15. sijalla maailman viinintuottajien joukossa ja vuonna 2011 elämän eliksiiriä herutettiin maan rypäleistä peräti 345 miljoonan litran verran.

Viinin viljely päiväntasaajan kuumuudessa ja kosteudessa ei tunnetusti ole laadun resepti. Brasilian viinintuotanto onkin jo lähes alkuperäisten italialaissiirtolaisten ajoista eli 1800-luvun lopulta asti keskittynyt aivan maan eteläisimpään (lue: viileimpään) osaan, jossa Rio Grande do Sulin osavaltion naapureina ovat lännessä Argentiina, etelässä Uruguay ja idässä Atlantti.

Melkein päiväreissun päässä toisistaan: Rion Copacabana ja etelän viinitarhat. Kuvat: Wikipedia ja gobrazilwines.com

Viime kesänä tapaamani brassikollegan mukaan etenkin paikalliset kuohuviinit uppoavat Brasilian suurkaupungeissa kansaan, mutta kotimaan viinikulttuurin saralla on silti vielä paljon tekemistä. Kuten englantilainen kuohuviini Lontoon olympialaisissa vuonna 2012, paikallinen viini virtaa myös ensi kesänä Brasiliassa järjestettävissä jalkapallon MM-kisoissa ja saa siten varsinkin kotimaassaan väkevän markkinointibuustin – varsinkin, jos kotijoukkue selviää pitkälle. Kantaako huuma kisojen jälkeen vientimarkkinoilla onkin sitten ihan toinen juttu.

Joka tapauksessa pidemmän aikavälin suosio vaatii nähdäkseni kolmea asiaa: 1) laatu on kohdallaan, 2) hinnoittelu on riittävän kilpailukykyistä ja 3) tarjolla on jotain, millä erottua über-kilpailluilla ja lähes 30 miljardin (!) litran kyllästämillä maailmanmarkkinoilla. Alkon valikoimista tällä hetkellä löytyvät kaksi tuotetta eivät varsinaisesti nosta suupieliä kattoon, joten töitä riittää – tosin lienee myös selvää, että Alkoon ei ole onnistuttu haalimaan ihan niitä edustavimpia esimerkkejä maan potentiaalista kertomaan. Kenties MM-huuma tuo tähänkin parannusta?


Punaviini: Serra Nevada 2011

Alko 499847 (9,79 e) (huom. poistuva tuote eli viimeisiä viedään – tosin kyllä tätä näkyy vielä kohtalaisesti löytyvän)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot
Maa / alue: Brasilia / Serra Gaúcha ja Campanha Gaúcha
Tuottaja: Vinhos Salton

Kuva: Alko

Melko syvä rubiini, reunoilla sopivassa valossa aavistus oranssia. Tuoksussa Beaujolais’maista henkeä: vadelmaa ja muita marjoja, kevyttä mausteisuutta. Taustalla lilluu epämiellyttävä aavistus pari päivää seisonutta kukkamaljakon vettä. Suutuntuma korkeintaan keskitäyteläinen, vähätanniininen ja keskihappoinen, jälkimaku lyhyehkö. Toimii kohtuullisesti esimerkiksi kermaisen pastan kera, mutta kuuluu silti kokonaisuutena sarjaan no jaa. Käytettyjen rypälelajikkeiden ominaispiirteitä ei tästä kyllä löydä edes MS tai MW, joten viinin pointti ei oikein aukea.

(maahantuojan näytepullo)


Kuohuviini: Miolo Cuvée Tradition Brut

Alko 573377 (23,00 e)
Rypäleet: Pinot Noir, Chardonnay
Maa / alue: Brasilia / Vinhedosin laakso, Serra Gaúcha
Tuottaja: Miolo

Kuva: Alko

At last: samppanja-, eikun virallisesti siis perinteisellä menetelmällä valmistettu brassikuohari Alkossa (lokakuun uutuus). Hyvin, hyvin vaalea keltainen. Tuoksu on kevyen paahteinen ja sitruksinen, mutta samalla hyvin erikoinen – etten sanoisi jopa epäpuhdas. Myös maussa on reipasta ja hapokasta sitrusta ja ihan miellyttävää paahdetta. Huolimatta samasta metodista ja rypälelajikkeista viini on täysin erilainen samppanjoihin verrattuna, mikä voi joskus toki olla plussaakin – nyt kuitenkaan ei. Preferoin siis tämän sijaan ehdottomasti sitä 25 euron viljelijäsamppista. Maistoin tätä toistamiseen vielä uuden vuoden alla sokkona toteutetussa Ilta-Sanomien samppanja- ja kuoharitestissä ja tuomioni oli silloinkin hyvin samansuuntainen: orastavaa outoutta.

 



Voihan vinetto goes Exotique: Romania
Tommi | 12.1.2014 | 08:00

Romania on monien muiden Itä-Euroopan maiden tapaan eräs maailman vanhimmista viinimaista. Peräti 6000 vuoden mittaisen historian jälkeen volyymit ovat – vaikkakin laskussa – edelleenkin kunnioitettavat ja useimmille lieneekin yllätys, että maa oli vuonna 2011 maailman 13. suurin viinintuottaja mm. Itävallan ja Uuden-Seelannin edellä. Nimenomaan viini on jo vuosisatojen ajan ollut Romanian alcoholic drink of choice – esim. meillä kotomaassa on siihen vielä matkaa.

Alkosta löytyvä Ferma Noua Murfatlar Late Harvest Chardonnay 2011 saa pitkäripaisen parhaana ja ainoana maansa edustajana kunnian olla ensimmäinen romanialaiseni. Eräässä Prahan tasokkaassa syöttölässä tarjoiltiin kylläkin kerran jotain vastaavan tyyppistä late harvest Chardonnayta – joten ken tietää.

Paikallisen sijoittajaryhmän vuodesta 2000 enemmistöomistaman Murfatlarin viinitalon valtaisat viinitarhat nauttivat Mustanmeren temperoivasta vaikutuksesta muuten mannermaisen kuumien kesien ja nenää nipistävien talvipakkasten puristuksessa. Nettisivujen mukaan erilaisia palkintoja näkyy pudonneen talolle ihan mukavasti.

Vielä ennen asiaan pääsyä pitää taas avautua vähän edellisen Exotique-postin tyyliin, notta miksi ihmeessä monopolin ainoaksi romanialaiseksi on poimittu maailman laajimmin viljelty valkoinen rypälelajike (toim. huom. todelliset viininörtit toki tietävät epsanjalaisen Airénin pitävän tilastoissa ykkössijaa, mutta sen pääasiallinen käyttö taitaa olla viinin sijaan brandyn valmistuksessa), kun tarjolla olisi voinut olla myös useamman potenssin verran kiinnostavampia paikallisia lajikkeita. Siis sellaisia kaikkien tuntemia herkkuja kuten Grasă de Cotnari, Fetească regală tai Tămâioasă Românească. Punaisista lajikkeista puhumattakaan.

Arvio: Ferma Noua Murfatlar Late Harvest Chardonnay 2011

Alko 528507 (8,96 e)
Rypäleet: Chardonnay 100 %
Maa / alue: Romania / Murfatlarin kylä ja sen ympäristö, Dobrogean tasanko
Tuottaja: Murfatlar Winery

Kuva: Alko

Silmä: Kirkas, keskisyvä kullankeltainen.

Nenä: Ei kovin voimakas, mutta silti selvästi hunajainen ja ananaksinen.

Suu: Hyvin makea. Ananasta, hunajaa, aprikoosia ja lopussa hieman jalohomeinenkin fiilis. Hapokkuutta nousee jälkimaussa ihan kivasti esiin, mutta sitä saisi jäännössokerin määrään nähden olla hieman enemmänkin. Heti avaamisen jälkeen jälkimaussa oli erittäin epämiellyttävää poltetta ja mieli kyllä teki kaataa tämä suoralta kädeltä viemäriin. Polte kuitenkin katosi parin päivän jääkaappisäilytyksessä, joten tässä taitaa/taisi olla liikaa rikkiä tai jokin muu reippaalla ilmauksella pääosin korjautuva tekninen vika. Onko kyseessä pullokohtainen vika vai ei – siihen en pysty yhden pullon otoksella ottamaan kantaa.

Käyttö: Sauternes-viinit mieleen tuovana toiminee kohtuullisesti samantyyppisten ruokapartnerien kanssa, vaikka onkin kaikin puolin kepeämpi. Maksapatee tai trooppisella hillolla tuunatut linturuoat lienevät varmimmat nakit. Viilennä 6-8 asteeseen.

Tuomio: Niinpä. Viittaan edelleen johdantotekstiin, sillä eihän tämä kyllä Romanian viinien tasosta mitään kerro. Late harvest Chardonnayna toki jonkinlainen kuriositeetti, joten siitä pisteet kotiin.

(maahantuojan näytepullo)

 



Voihan vinetto goes Exotique: Intia
Tommi | 11.1.2014 | 07:30

Jälleen yksi viinineitsyys tuli korkattua, kun blogin Exotique-sarjaa jatkaa tänään intialainen Sula Zinfandel. Parin kuukauden nimellistä tynnyripyrähdystä lukuun ottamatta viini on terästankkitekoa eikä sen rypälevalinta yllätä – olihan toisena 90-luvun puolivälin jälkeen perustettujen tarhojen istuttajana talon kalifornialainen viinintekijä.

Intia on viinimaana useimmille täysin tuntematon suuruus, mutta sen viinituotanto ja viinien tunnettuuden kasvu ovat joka tapauksessa vahvassa kasvussa. Viime vuosikymmenen aikana Intian viiniteollisuus kasvoi keskimäärin rapsakkaa 25-30 prosentin tahtia eikä tahti ole siitä juurikaan hidastunut.

Kaikkiaan noin 100.000 hehtaarin laajuiset rypäletarhat ovat levittäytyneet koko maahan sen luoteisosista aina eteläisimpiin osavaltioihin asti. Maharashtran ja Karnatakan osavaltiot kattavat kuitenkin yhdessä yli 90 % istutuksista ja lähes 80 % tuotetuista rypäleistä. Viinien tuotantoon käytetään laajasta viljelyalasta huolimatta vain 1-2 prosenttia kerätyistä rypäleistä. Sää, maaperä ja muut viljelyolosuhteet (kuten myös tarhojen hinta) vaihtelevat pitkässä maassa suuresti – aivan kuten Euroopassa vaikkapa Saksan ja Italian välillä.

Sula Vineyards on kasvanut perustamisensa jälkeen aggressiivisesti. Nykyisellä 6,5 miljoonan pullon vuosivolyymillä se on jo maan suurin viinintuottaja, mikä on kova saavutus huomioiden yhtiön vain 15 vuoden historian. Maan viiniteollisuus on kuitenkin jatkuvassa myllerryksessä ja voimasuhteet saattavat ulkomaisten investointien myötä muuttua nopeastikin. Sula Zinfandelin ”kotona” Nashikissa mm. Moët & Chandon rakentaa parhaillaan omaa tuotantolaitostaan.

Arvio: Sula Zinfandel 2011

Alko 422457 (11,30 e) (Huom. Alkossa jo tuore vuosikerta 2012)
Rypäleet: Zinfandel 100 %
Maa / alue: Intia / Nashik ja Dindori
Tuottaja: Sula Vineyards / Nashik Vintners

Kuva: Alko

Silmä: Erittäin syvä rubiininpunainen.

Nenä: Melko aromikasta vadelmaa, tummaa kirsikkaa ja mausteisuuden tuntua.

Suu: Täyteläinen, tuhdin hedelmäinen, keskitanniininen, melko matalahappoinen. Korkea alkoholi tuntuu, mutta ei häiritse. Tuhti ja lähes hillomaisen tumma hedelmä seuraa tuoksun aromeja ja jälkivaikutelma on kohtuullisen makoisa. Alkoholi lämmittää nielussa pitkään.

Käyttö: Reilun yrttiset lihapadat, tuhdit grilliruoat, kesäinen noutopöytä. Viilennä 14-16 asteeseen.

Tuomio: Zinfandel straight from California, eikun siis India. Ei mitenkään huono – mutta miksi tehdä tällaista tavaraa vientimarkkinoille, kun samaa kamaa saa riittämiin ”alkuperäisenäkin” versiona (tosin Zin tulee monien amerikkalaisten järkytykseksi alun perin Euroopasta)? Kiintoisa kysymys lieneekin: kun viinin kuriositeettiarvo romahtaa ensimmäisen pullon jälkeen, niin moniko jaksaa ostaa toisen? No miksipä ei, mutta intialaisuuden lisäarvo loppuu tässä joka tapauksessa etikettiin.

(maahantuojan näytepullo)

 



Perjantain parempi puteli: Dow’s Vintage Port 1972
Tommi | 10.1.2014 | 08:00

Alko: Nada
Rypäleet: Douron laakson laatulajikkeita, mutta tarkkaa dataa en löytänyt
Maa / alue: Portugali / Douron laakso
Tuottaja: Dow’s / Symington Family

Taustaa: Olipa kerran kypsä vuosikertaportviini ja joulunpunainen ilta. Vuoden 2012 puolella viinikaappiin hankittu, nyt siis jo 41 vuotta vanha Dow’s Vintage Port 1972 nautittiin nimittäin joulun välipäivien iltoina suppeimmassa mahdollisessa perhepiirissä ja maukkaan juustovalikoiman kera. Odotukset olivat korkealla ja keskinkertaisen vuosikerran puutteet samalla hyvin tiedossa. Ennakkotietojen mukaan pullon säilytyshistoria oli hyvä ja oikeaoppisen kosteista kellarioloista johtuen pullo oli myöskin uudelleenetiketitetty (maukas uudissana – saa koittaa lauantaina klo 02) pari vuotta sitten, tuottajan wirallisella hyväksynnällä varustettuna.

Punaista joulumieltä puisesta paketista

Dow’s on eräs Symingtonin perheen portviini-imperiumin tunnetuimmista ja arvostetuimmista ilmentymistä ja sen 1700-luvulle asti ulottuvat perinteet tuovat brändin tarinaan veretkin seisauttavaa syvyyttä. Talon tyyli on asteen verran yleistä markkinastandardia kuivempi – oman arvioni mukaan puhutaan keskimäärin noin 20 g/l matalammasta jäännössokerin tasosta (90 vs. 110). Kyse on toki silti reippaan makeasta viinistä ja tietty ”kuivuuden” tunne välittyykin nauttijalle lähinnä jälkivaikutelmassa ja nimenomaan muihin portteihin suhteellisesti verraten. Samalla Dow’n viinit ovat etenkin pitkään kypsyneinä monia ikätovereitaan elegantimpia.

Silmä: Erittäin hyvä nesteen taso ja siten ei lainkaan yllättäen myös erittäin hyväkuntoinen korkki, joka tosin oli melko kireässä. Vuorokauden pystyasennossa nököttelyn (pullo) ja hiki päässä ruuvauksen (mies) jälkeen lasiin valutettiin hitaasti naatiskellen kevyehkön/keskisyvän rubiini, reunoilta jo selvästi tawnyn puolelle vivahtava Douron herkku.

Nenä: Tuoksussa leijui kevyttä rusinaa ja taatelia sekä jo taustalle haipunutta kirsikkaa. Myös alkoholi tuntui puskevan hieman läpi.

Suu: Keskitäyteläinen ja modernia portviiniä selvästi pistävämmänlaatuisen alkoholin sävyttämä suutuntuma oli lukuisten vuosikymmentenkin jälkeen hapokas ja pientä ”kuumuutta” lukuun ottamatta hyvin miellyttävä. Jälkimaku oli pitkähkö ja aivan lopussa tuottajalle uskollisesti kevyesti kuivan ja paahteisen suuntaan taittava.

Käyttö: Tarjolla olleet reippaan aromikkaat juustot ja etenkin kliseemäinen stilton peittivät viinahöyryt tehokkaasti ja yhdistelmä oli todella herkullinen.

Tuomio: Kokemukseni 40-vuotiaista vintage porteista ovat harmillisen rajoitetut, joten suoria vertailukohtia ei oikein löydy. Sellaisenaan tämä vuoden 1972 Dow oli nauttijalleen orastavan haastava etanolin pulpahdellessa aina aromijärven pintaan asti, mutta oikea juustopari nosti onneksi myös mielenkiintoisesti kellarin kylmyydessä kehittyneen hedelmän mukavasti esiin. Portviinin väkevöintiin käytettävän neutraalin brandyn laatu (ja hinta) on noussut 2000-luvulla huimasti, joten kenties 40 vuoden päästä vastaavia tilanteita ei pääse enää syntymään. All in all: antoisa kokemus ja tarpeellinen uskonvahvistus joulukuisten hankintojen järkevyydestä. Tämä viimeinen tosin riippuu vahvasti siitä, keneltä kysyy…

 



Voihan vinetto goes Exotique: Kiina
Tommi | 6.1.2014 | 16:00

Voihan vineton Exotique-sarjan aloittaa elämäni ensimmäinen kinkkiviini. Kinky? Let’s see.

Tuottaja Dynasty on jo 1980-luvun alussa ennakkoluulottomasti perustettu Kiinan valtion ja ranskalaisen Remy-Martinin yhteisyritys – talk about early birds! Yhtiö on nykyisellään eräs Kiinan suurimmista ja tunnetuimmista tuottajista ja pullotteita löytyy Alkon hyllyjen lisäksi lukuisista muistakin vientimaista. Talolla on koko Kiinan suurin kellari (vaatimattomat viisi hehtaaria tynnyreitä) ja myös isolla rahalla pykätty, luvalla sanoen hieman erikoinen ranskalaistyyppinen ”château”. Kuvia paikan päältä löytyy esim. tästä Tour-Beijing.comin blogista.

Arvio: Dynasty Jinwangchao Cabernet Sauvignon 2008

Alko 433737 (10,98 e) (Huom. Alkon tiedoissa on toistaiseksi vuosikerta 2007)
Rypäleet: Cabernet Sauvignon 100 %
Maa / alue: Kiina / Ningxian provinssi
Tuottaja: Dynasty Winery

Kuva: Alko

Silmä: Erittäinkin syvä. Kehittynyt, reunoilta jo hieman oranssiin vivahtava rubiini.

Nenä: Kehittynyt, mutta 5 vuoden ikäisenäkin vielä reilun tamminen. Taustalla mm. kirsikkaa, mustaherukkaa, lakritsia ja nahkaa. Aikansa kun tuoksuttelee, niin hajuepiteeli alkaa turtua tammeen ja muut aromit nousevat paremmin esiin.

Suu: Tammi dominoi tässäkin niin selvästi, että hedelmän jämät jäävät statistin rooliin. Tanniinit ovat keskirunsaat ja suutuntumaltaan miellyttävät – samoin hapokkuus on tasapainossa muun kokonaisuuden rinnalla. 14 voltin alkomahoolia ei edes huomaa. Jälkivaikutelma on suuta kuivattava, tamminen, nahkainen ja paahteinen.

Käyttö: Ronskien liharuokien kanssa. Toimi hyvin mehukkaan ulkofilepihvin kanssa.

Tuomio: Mielenkiintoisen kehittynyt tapaus, joka olisi vähemmällä tammella kenties hyvinkin tyylikäs setti. Nyt kuitenkin tammisuus peittää hedelmän lähes täysin alleen. 50 000 neliön tynnyrimerta voisi huoletta hieman karsia, jottei kaikkea ole taloudellisuuden nimissä pakko tammittaa piloille. Kyllä tämä kuitenkin herätti mielenkiinnon myös muihin kinuskituotteisiin.

(maahantuojan näytepullo)

 



Lindauer Brut Cuvée
Tommi | 30.12.2013 | 08:00

Alko 586027 (11,99 e)
Rypäleet: Chardonnay, Pinot Noir
Maa / alue: Uusi-Seelanti / Pohjoissaari
Tuottaja: Lindauer / Lion (Alkon tieto on tämän osalta vanhentunut)

Kuva: Alko

Taustaa: Uuden vuoden fiiraamiseen on yksi yli muiden: ns. perinteisellä menetelmällä valmistettu ja siten hiivasakan päällä pullossa toiseen kertaan käynyt ja kypsynyt tyylikäs kuohuviini. Kuningas samppanjan ylittäessä budjetin löytyy monopolivalikoimasta alle kahdenkympillä useita hyviä vaihtoehtoja. Näistä Uuden-Seelannin pohjoissaarella perinteisistä samppanjarypäleistä tuotettu Lindauer Brut Cuvée on kenties se kaikkein paras ostos.

Tämähän on jo ennestään paljolti kehuttu – se voitti murskaavasti mm. Ilta-Sanomien kuoharitestin, jossa Voihan vinettokin oli mukana jakamassa tuomioita. Tuntuu oikeastaan turhalta jatkaa viinin hehkutusta, mutta kun…

Ulkonäkö: Vaaleahko kullankeltainen, juhlavien kuplien höystämä.

Tuoksu: Runsaan hedelmäinen ja hiivasakkakypsytyksen myötä myös selvästi paahteinen / hiivainen / pullainen / paahtoleipäinen / sämpyläinen / leipäinen / briossinen. Malolaktinen käyminen on tuonut tuoksuun myös kermaista tuntumaa.

Maku: Seuraa runsaan sitruksisen, mutta pehmeän hedelmäisyyden ja reilun leipäisyyden myötä tuoksun antamia vihjeitä. Suutuntumaa ryhdittävä kuplamassa on miellyttävän pehmeä, mutta jälkimaun hapokkuus samalla mukavan kirpakka.

Käyttö: Sellaisenaan samppanjan edullisempi korvaaja aperitiivina tai muuten vain uuden vuoden tai muun tilaisuuden juhlistajana. Ruokakumppanina äyriäiset tai kalat. Viilennä 6-8 asteeseen.

Johtopäätös: Lähes käsittämätön suoritus tähän hintaluokkaan ja maahantuojalle todellinen lottovoitto – ainakin hyllyjen ajoittaisesta tyhjyydestä päätellen. Juodessa ei voi mitenkään tietää, onko lasissa tosiaan reilun kympin uusiseelantilainen vai 3 vuotta pullokypsytetty ja hinnaltaan kolmin- tai nelinkertainen samppanja. Rökittää useimmat alle 30 euron (ja jotkut kalliimmatkin) samppanjat mennen tullen. Miten tuolla rahalla voidaan tuottaa näin voimakkaan hiivainen ja samalla herkullisen hedelmäinen kuohukas? Tähän saamme kenties vastauksia myöhemmin tällä viikolla Voihan vinetossa julkaistavasta Lindauerin pääviinintekijä Jane De Wittin haastattelusta. Stay tuned.